Eela: Naudanlihan alkuperän valvontaa kiristettävä

Atrian naudanlihan toimittajan Lihakunnan toimitusjohtaja Juha Junnila esitti viikonloppuna, että kotimaiseksi väärennettyä ulkomaista naudanlihaa myydään Suomessa tänä vuonna jopa kaksi miljoonaa kiloa. Arvio perustui pääosin lihantuonti- ja myyntitilastojen vertailuun. Konkreettisia todisteita alkuperäväärennöksistä ei ole esitetty.

Eelan elintarvikevalvonnan osastonjohtaja Osmo Mäki-Petäys pitää arviota suurena, mutta myöntää, ettei heilläkään ole esittää mitään konkreettista. -Käsityksemme on, ettei luku ole ihan noin suuri. Tosin emme pysty mitenkään varmuudella sanomaan, etteikö asia voisi olla näinkin.

Kuntien välillä eroja

Eela aikoo lähiaikoina udella kunnilta kirjeitse, mitä lihaa mihinkin kuntaan EU:n alueelta ylipäänsä tulee. Kyselyn pohjalta on tarkoitus selvittää, miten lihan alkuperän jäljitystä voitaisiin parantaa.

-Omalta osaltamme aiomme mm. lisätä yhdessä kuntien valvojien kanssa tehtäviä vähittäismyymälöiden tarkastuksia. Maa- ja metsätalousministeriön EU-säädöksiin pohjautuvan suosituksen mukaan kunnallisten valvojien pitäisi käydä joka päivä paikassa, jossa leikataan lihaa.

Tähän eivät resurssit Mäki-Petäyksen mukaan nykyisellään yksinkertaisesti riitä. Valvonnan tiukkuudessa on Mäki-Petäyksen mukaan ilmeisesti suuriakin paikallisia eroja. Toisissa kunnissa on säästetty enemmän, toisissa vähemmän.

-Ongelmakuntia lienevät ne samat, joissa muutenkin on supistettu. Muun muassa laman aikaiset henkilösupistukset näkyvät elintarvikevalvonnassakin.

Huijareita ei ole jäänyt kiinni

Mäki-Petäyksen mukaan on vaikea arvioida, kuinka tehokasta tai tehotonta valvonta itse asiassa on.

-Koska alkuperämerkintöjä valvotaan muun lihankäsittelyn valvonnan yhteydessä, on vaikea arvioida kuinka paljon aikaa kunnallinen valvonta viettää leikkaamoissa ja vähittäismyymälöissä juuri tämän takia. Viime vuoden heinäkuussa voimaan astuneen EU-asetuksen mukaan naudanlihaa saa myydä suomalaisena vain, jos nauta on sekä syntynyt, kasvanut että teurastettu Suomessa.

Viranomaisten haaviin ei Mäki-Petäyksen mukaan ole toistaiseksi jäänyt yhtään väärennöstapausta, vaikka vihjailuja onkin esitetty. Tarve valvonnan kiristämiseen on hänen mukaansa silti ilmeinen. Mäki-Petäys perää kunnilta panostusta, koska käytännön valvontatyö on niiden hoidossa.

-Kunnat täytyy saada töihin tässä asiassa, muuten ei ole paljon mitään tehtävissä. Pääongelma valvonnassa on kuntien resurssipula, joka on viime kädessä kunnallisten päättäjien vastuulla.

Yritysten kirjanpito puutteellista

Yritysten osalta tuontilihan kirjanpidossa on Mäki-Petäyksen mukaan paljon toivomisen varaa. Nykysäädösten mukaan maahantuojien, leikkaamojen ja vähittäismyymälöiden tulisi merkitä saapuva ja lähtevä naudanliha kirjanpitoonsa.

-Kirjanpito pitäisi saada paremmaksi, jotta täsmällinen seuranta olisi mahdollista. Sataprosenttisen pitävää kirjanpitoa ei käsitykseni mukaan kovin usein löydy. Jos kirjanpito on puutteellista tai peräti väärennettyä, niin huijareiden kiinnisaaminen on vaikeaa.

-Aiomme pyytää kuntia kiinnittämään huomiota erityisesti halvalla myydyn jauhelihan alkuperään. Jos muualta tuotu ns. leikkoliha jauhetaan täällä jauhelihaksi, niin huijausta voidaan yrittää pakkaamalla se kotimaisin merkinnöin varustettuun pakkaukseen ja myymällä tuote suomalaisena.

-Tämä voidaan tehdä yhtä hyvin leikkaamossa kuin vähittäismyymälässäkin. Nykyään lisäksi maahantuoja ja leikkaamo ovat usein sama yritys.
(STT)