Eduskunta toivotti lapsikorotukset tervetulleiksi

Valtiontalouden säästöjen nimissä ei kansaneläkkeisiin ole myönnetty uusia lapsikorotuksia vuoden 1996 alusta lukien. Jo maksussa olevia korotuksia on alennettu 20 prosenttia vuodessa vuosina 1998-2000, eikä niihin ole tehty indeksikorotuksia. Vuonna 2000 ja 2001 lapsikorotusta on maksettu 105 markkaa kuukaudessa lasta kohden. Sitä ovat saaneet eläkkeensaajat, joilla itsellään tai jonka puolisolla on huollettavana alle 16-vuotias lapsi.

Tänä vuonna korotusta maksetaan arviolta 9600 lapsen perusteella. Hallituksen esityksen mukaan ensi vuonna ryhdytään jälleen myöntämään uusia lapsikorotuksia. Summa säilyy entisellään. Tuen piirissä oleva lapsimäärä nousee 17000:een. Valtiolle tästä koituu lisäkustannuksia 11 miljoonaa markkaa eli 1,9 miljoonaa euroa.

Eduskunnan käymässä lähetekeskustelussa vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen korosti, että muutoksella korjataan osittain kansaneläkkeisiin tehty kaikkein epäoikeudenmukaisin leikkaus. Hänen mielestään lapsikorotus pitäisi kuitenkin maksaa myös ellaisille työeläkkeen saajille, jotka eivät saa kansaneläkettä. Keskustan Anu Vehviläinen piti epäkohtana korotuksen vaatimatonta markkamäärää. Vuonna 1995 sen suuruus oli vielä 262 markkaa.

Toinen ongelma on 16 vuoden ikäraja, joka on liian alhainen. Sosiaali-ja terveysministeri Maija Perho muistutti, että köyhyyspaketissa on rahallisesti vielä merkittävämpi uudistus työmarkkinatukea saavien lapsikorotuksen nostaminen samalle tasolle peruspäivärahaa saavien kanssa.

Niilo Keränen epäili, ettei 16 vuoden ikäraja ole nykyaikaa. Useimmat 16-18-vuotiaat ovat koulussa tai opiskelemassa ja siten pääasiassa vanhempiensa huollettavina. Kansaneläkeläisilläkin on alaikäisiä lapsia, jos he ovat menettäneet työkykynsä jonkin sairauden johdosta jo nuorena. Valtaosaltaan kysymys on psyykkisesti sairaiden pieneläkeläisten talouksista ja niissä asuvista lapsista.

Omaishoitajille lisävapaapäivä

Eduskunta lähetti tänään valiokuntakäsittelyyn myös lakiesityksen, joka lisää omaishoitajien oikeutta lakisääteiseen vapaaseen yhdestä vuorokaudesta kahteen kuukautta kohden. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaaran mielestä omaishoidon tukea ei pidä tehdä verottomaksi. Jos sen tasoa halutaan nostaa, tarvitaan markkamääräinen korotus. Soininvaara perusteli näkemystään sillä, että veroton tuki hyödyttäisi eniten sellaisia henkilöitä, joilla on ennestään esimerkiksi eläketuloja.

Tukea maksavat kunnat sellaisille hoitosopimuksen tehneille henkilöille, jotka huolehtivat kotona vanhuksesta, sairaasta tai vammaisesta. Soininvaara huomautti, että järjestelmä on kunnille erittäin edullinen. Hän tuomitsi lain kiertämisenä sellaisten henkilöiden käyttämisen omaishoitajina, joilla ei ole hoidettavaan mitään henkilökohtaista suhdetta.

(MTV3-STT)