Eduskunta teki ensimmäiset budjettipäätökset

Lisärakennuksen rakentamisrahoja vastusti enää kolme kansanedustajaa. Tämä olikin odotettua, koska asiallisesti lisärakennuksen tulo ratkaistiin viimeistään vuosi sitten, kun eduskunta teki päätöksellään mahdolliseksi varsinaisten rakennustöiden aloittamisen. Nyt 23 milj. euron rakentamisrahoja vastustivat enää alkiolainen Sulo Aittoniemi, perussuomalaisten Raimo Vistbacka sekä Helsingissä kokoomuksen ja keskustan hylkimäksi joutunut Seppo Kanerva. Lisäksi kolme keskustalaista äänesti tyhjää.

Eduskunnan omista asioista eniten keskustelua herätti kansanedustajien avustajien asema. Avustajia pidettiin sinänsä tarpeellisina, mutta eräiden mielestä nykyinen toimintamalli ei ole paras mahdollinen. Monet olivat myös sitä mieltä, että kansanedustajien avustajia pitäisi ryhtyä kutsumaan sihteereiksi, sillä avustaja-nimike voi johtaa harhaan.
Päivi Räsänen (krist.) kertoi, että kansalaiset kysyvät nyt ihmeissään, ovatko kansanedustajat niin avuttomia, että heitä pitää avustaa. Mikko Elon (sd.) mielestä ainakin sellainen porsaanreikä pitäisi tukkia, mikä mahdollistaa avustajarahojen käyttämisen edustajan oman vaalikampanjan rahoittamiseen. Hän antoi ymmärtää, että avustajapalvelujen hankkiminen ostopalveluina antaa mahdollisuuden tällaiseen.

Keskustan ryhmäjohtaja Mauri Pekkarinen puuttui kansanedustajien erikoiseen eläkejärjestelmään, joka ei kestä "kunniallista päivänvaloa". Tavanomaisesta poiketen kansanedustajan eläke määräytyy viimeisen palkan perusteella eikä kansanedustajan uran pituuden perusteella. Tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi puhemiehen tai ryhmäjohtajan tehtävästä suoraan eläkkeelle jäävä voi saada paljon paremman eläkkeen kuin kauemmin, mutta viimeksi vain riviedustajana ollut henkilö. Pekkarisen mielestä palkan pitäisi kansanedustajallakin vaikuttaa tulevaan eläkkeeseen kutakuinkin samalla tavalla kuin muilla kansalaisilla.

(MTV3-STT)