Mainos

Eduskunta sanaili vaalilaista

Vaalirahoituksen julkistamiseen liittyvät ongelmat puhuttivat kansanedustajia, kun eduskunta aloitti tiistaina uuden vaalilain täysistuntokäsittelyn.

Avoimuuden lisäämistä sinänsä ei kukaan vastustanut, mutta eräät epäilivät, kannattaako mennä niin pitkälle, että julkistamissäännöksien rikkominen johtaisi rangaistuksiin.
-En halua sellaisia oikeudenkäyntejä, joissa ehdokas syyttää toista vaalirahoituksen pimittämisestä, Juha Korkeaoja (kesk.) sanoi.

Hän oli valmis luottamaan pitkälle siihen, että äänestäjät osaavat vetää omat johtopäätöksensä siitä, miten ehdokkaat käyttäytyvät. Hallitus ei esittänyt vaalilain uudistamisen yhteydessä muutoksia vaalirahoituksen julkistamiseen eikä eduskuntakaan aio päättää niistä nyt. Se kuitenkin kiirehtii hallitusta valmistelemaan tällaisia lainmuutoksia.

Hallituksen esityksestä mietinnön laatinut perustuslakivaliokunta kiirehti lainmuutosta ja piti tärkeänä, että "säännöksiin sisältyy myös niiden rikkomisesta aiheutuvat seuraukset".

Valiokunnan puheenjohtaja Ville Itälä (kok.) totesi tiistain keskustelussa, että avoimuussäännösten kriminalisointi ei ole yksinkertainen asia.
-En osaa sanoa tässä vaiheessa, pitääkö niin tehdä vai ei, hän totesi.

Itälä huomautti, että vaalitukea annetaan monessa eri muodossa eikä ole välttämättä yksiselitteistä, mikä on vaalirahoitusta ja mikä ei. Oleellista ei ole tietää, Itälä korosti, miten joku yksityinen on ehdokasta avustanut, vaan syntyykö avustuksen myötä riippuvuus, jolla on merkitystä ehdokkaan toiminnalle.

"Avoimuus, joka ei velvoita"

Annika Lapintie (vas.) piti outona, että avoimuuden rikkomisesta ei seuraisi rangaistusta, jos laki kuitenkin velvoittaisi vaalirahoituksen julkistamiseen.
-Mitä se sellainen avoimuus on, jota ei tarvitse noudattaa, Lapintie päivitteli.
Lapintie epäili myös, että vaalirahoituksen julkistaminen haudataan perusteilla olevaan toimikuntaan "pois häiritsemästä tulevia vaaleja".
Lapintien mielestä vaalirahoitus pitäisi saada julkiseksi jo ensi kesän EU-vaaleissa eikä vasta vuoden 2000 presidentinvaalissa, kuten valiokunta oli asettanut tavoitteeksi. Lapintie perusteli kiirehtimistä sillä, että EU-vaaleissa liikkuu isoja rahasummia.

Sulo Aittoniemi (kesk.) leimasi keskustelun "populistiseksi höpinäksi". Hän huomautti, että puolueille annettu tuki on usein paljon massiivisempaa kuin yksittäisten ehdokkaiden saama. Yksittäinen edustaja on Aittoniemen mielestä lahjoittajan kannalta huono sijoitus, koska tämän vaikutusmahdollisuudet ovat lopulta hyvin rajalliset.
(STT)


Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.