Eduskunta hyväksyi keskeiset verolait

Eduskunta on hyväksynyt lopullisesti ensi vuotta koskevat keskeiset verolait. Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Alun perin hallitus esitti 0,3 prosenttiyksikön kevennystä, mutta täydensi esitystään tulopoliittisen ratkaisun jälkeen.

Tulonhankkimisvähennyksen enimmäismäärä nousee ensi vuonna 460 eurosta 590 euroon. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2140 eurosta 2300 euroon. Kotitalouksissa tehtävän hoiva- ja korjaustyön perusteella myönnettävän kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 900 eurosta 1100 euroon.

Eduskunta hyväksyi myös polttoaineiden ja sähkön valmisteveroon 5,2 prosentin suuruisen korotuksen. Valtio kerää ensi vuonna tätä kautta 126 miljoonaa euroa aiempaa enemmän veroja. Korotus merkitsee arviolta 3,50 sentin nousua bensiinin ja 1,92 sentin korotusta dieselöljyn hintaan. Kotitalouksien sähkön hinta nousee 0,7 prosentilla.

Valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa arvioitiin, että tuloveroasteikkoon tehtävät veronkevennykset ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä. Palkansaajien tuloverotuksessa ne riittävät ainoastaan kumoamaan ansiokehityksestä aiheutuvan automaattisen verotuksen kiristymisen. Tätä on pidetty ongelmallisena mm. kansainvälisen verokilpailun ja talouskasvun kannalta. Useiden asiantuntijoiden mukaan vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa olisi ollut perusteltua tehdä asteikkoon yhden prosenttiyksikön suuruinen kevennys kautta linjan. Se olisi kuitenkin merkinnyt 200 miljoonan euron lisämenetyksiä valtiolle.

Ansiotulovähennystä ei tehdä päivärahoista

Eduskunnan käymässä verokeskustelussa kannettiin huolta kaikkein pienituloisimpien asemasta. Valtionveroa maksetaan pakkatuloista, jotka ylittävät noin 1000 euroa kuukaudessa. Tämän vuoksi kevennykset eivät hyödytä esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä.

Vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen muistutti, ettei myöskään kunnallisveron ansiotulovähennys ole vuoden 1997 jälkeen koskenut pelkästään päivärahalla eläviä. Tämä on hänen mukaansa johtanut osaltaan siihen, että tuloerot ovat kasvaneet.

Keskustan ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen yllytti muitakin hallituspuolueiden kansanedustajia vastarintaan. Hän korosti, että sosiaalisten tulonsiirtojen varassa elävien kansalaisten poistaminen ansiotulovähennyksen piiristä on itse asiassa jopa kiristänyt monen verotusta, kun kunnallisveroa on nostettu.

Kokoomuksen ryhmänjohtaja Ben Zyskowicz piti puolestaan muutama vuosi sitten tehtyä uudistusta perusteltuna ja järkevänä. Kunnallisen ansiotulovähennyksen salliminen vain ansiotuloista on aikaansaanut juuri sen työntekoon kannustavan vaikutuksen, joka oli tavoitteena. Zyskowicz painotti, että Stakesin tutkimuksen mukaan 41 prosenttia työttömistä on tilanteessa, jossa työn vastaanottaminen ei ole heille taloudellisesti kannattavaa.

Kannustinvähennyksellä on SDP:n Mikko Elon mukaan hyviä vaikutuksia, mutta siitä on hänen mielestään tullut samalla työttömien köyhyysloukku.

Monet puhujat uskoivat, että paras tapa auttaa kaikkein köyhimpiä olisi nostaa esimerkiksi kansaneläkkeen ja työmarkkinatuen tasoa. Keskusta esitti perustelulausumaa, jonka mukaan yhden tulonsaajan perheiden ja sosiaaliturvan varassa elävien kireään verotukseen liittyvät ongelmat tulee korjata pikaisesti. Hallituspuolueiden kansanedustajat äänestivät ponnen nurin luvuin 88-58.

(MTV3-STT)