EBRD: Itä-Euroopan taloudet vahvassa kasvussa

Itä-Euroopan taloudet kasvavat tänä vuonna rivakammin kuin kertaakaan sitten kommunismin romahduksen. Näin arvioi tuoreessa raportissaan Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD. Jos EBRD:n ennuste toteutuu, Itä-Euroopan taloudet yltävät tänä vuonna 3,6 prosentin kasvuun. Viime vuonna ne kasvoivat 2,4 prosenttia ja toissa vuonna taantuivat 1,1 prosenttia.

EBRD:n tarkastelussa mukaan tulevat sekä itäisen Keski-Euroopan entiset sosialistimaat että entisen Neuvostoliiton alue. Kasvun vauhdittumisen syyt vaihtelevat maittain. Itäisen Keski-Euroopan maat hyötyvät EU-maiden talouksien elpymisestä. Entisen Neuvostoliiton alueella taas kasvua ruokkii valuuttakurssien lasku ja kohonneet raaka-aineiden hinnat.

Itä-Euroopan talouksia kolhineen toissasyksyisen Venäjän talouskriisin vaikutukset ovat EBRD:n mukaan väistyneet nopeammin kuin uskallettiin toivoa. Viime vuonna raivonneen Kosovon sodan taloudelliset vaikutukset jäivät niin ikään pelättyä vähäisemmiksi.

Alueiden väliset erot suuria


Ongelmallisena EBRD näkee sen, että erot Itä-Euroopan maiden talouskehityksessä repeävät suuriksi. Entisessä Neuvostoliitossa bruttokansantuote jää 57 prosenttiin vuoden 1989 tilanteesta, mutta Baltian maissa ja itäisessä Keski-Euroopassa ylletään täsmälleen 11 vuoden takaiselle tasolle. Parhaiten on menestynyt Puola, jonka bruttokansantuote on kommunismin luhistumisen jälkeen ottanut kiinni vuoden 1989 tason 128-prosenttisesti.

Vaikka EBRD kiittelee Itä-Euroopan talouksien lyhyen ajan näkymiä myönteisiksi, aihetta suureen tyytyväisyyteen se ei näe. Tekemistä riittää paljon ennen kuin siirtymävaihe markkinatalouteen saadaan kunnialla päätökseen.

-Monet siirtymävaiheen haasteet ovat edelleen olemassa ja niihin pitää tarttua viipymättä ja tarmokkaasti, EBRD:n pääekonomisti Ricardo Lago toteaa. Itäisessä Keski-Euroopassa suurimpia kysymyksiä on, kuinka hallita pääomavirtoja ja selviytyä kunnialla itsepintaisista vaihtotaseen vajeista. Entisen Neuvostoliiton alueella huomio tulisi EBRD:n mielestä suunata etenkin talousuudistusten jouduttamiseen ja suotuisamman investointi-ilmapiirin luomiseen.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat