Mainos

Duuma hyväksyi Kioton sopimuksen

Venäjän parlamentin alahuone antoi tänään odotetusti tukensa ilmastosopimukselle. Lopullisen ratifioinnin ja siten sopimuksen maailmanlaajuisen voimaantulon odotetaan tapahtuvan lähikuukausina.

Venäjän parlamentin alahuone duuma on tänään hyväksynyt Kioton ilmastosopimuksen. Päätös oli odotettu, sillä Venäjän hallitus asettui tukemaan sopimusta jo viime kuussa.

Astuakseen voimaan ilmastosopimus tarvitsee vielä Venäjän parlamentin ylähuoneen sekä presidentti Vladimir Putinin hyväksynnän. Lopullisen ratifioinnin ja sen myötä sopimuksen maailmanlaajuisen voimaantulon odotetaan tapahtuvan ennen vuodenvaihdetta.

Vuonna 1997 solmitun ilmastosopimuksen voimaantulo on riippunut Venäjästä.

EU painostaa Yhdysvaltoja

Samaan hengenvetoon, kun Venäjää ylistettiin sen hyväksyttyä Kioton sopimuksen, EU lausui peittelemätöntä kritiikkiä kohti Yhdysvaltoja.

- Toivomme, että Yhdysvallat miettii nyt uudelleen asemaansa, sanoi komission puheenjohtaja Romano Prodi.

Presidentti George W. Bush kieltäytyi hyväksymästä ilmastosopimusta vuonna 2001, koska piti sitä liian kalliina maan teollisuudelle ja elinkeinoelämälle. Yhdysvallat on yksin vastuussa 36 prosentista teollisuusmaiden kasvihuonekaasupäästöistä.

Bush ei kuitenkaan ole yksin Kioton sopimusta vastassa. Vaikka ympäristönsuojelulle myötämielisempi John Kerry voittaisikin presidentinvaalit, Yhdysvallat tulee tuskin näyttämään vihreää valoa sopimukselle. Kerry ja Bush ovat yhdestä asiasta samaa mieltä: Kioto on liian kallis.

Kioton sopimuksen ulkopuolelle jää myös Australia. Lisähaasteita tuottavat myös sopimuksen ulkopuolelle jäävät suuret kehitysmaat, esimerkiksi Kiina, Intia, Brasilia ja Indonesia. Yhdysvaltojen jälkeen suurin saastuttaja hiilidioksidipäästöissä on Kiina, myös Intia ja Brasilia ovat kymmenen pahiten saastuttavan maan joukossa.

Kioton sopimus tähtää ilman saasteiden vähentämiseen

Ilmastosopimuksen teksti hyväksyttiin YK:n ilmastokokouksessa Kiotossa Japanissa vuonna 1997. Sopimuksen tarkoituksena on vähentää kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä pienentämällä teollisuusmaiden päästöjä 5,2 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuosien 2008-2012 aikana.

Jotta pöytäkirja astuisi voimaan, täytyy vähintään 55 maan ratifioida sopimus. Lisäksi näiden maiden päästöjen on pitänyt olla 1990 vähintään 55 prosenttia maapallon kasvihuonepäästöistä. Ennen Venäjää sopimuksen on ratifioinut yli 120 maata, mutta valtioiden yhteinen päästömäärä on vain 44 prosenttia maapallon päästöistä.

(MTV3-STT-Reuters-AFP)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.