Duisenberg: vetäytymiselle ei selvää päivämäärää

Pääjohtajanimitykseen liittyvät sotkut eivät uhkaa Euroopan keskuspankin EKP:n uskottavuutta, vakuutti Wim Duisenberg tänään Euroopan parlamentille. Duisenberg valittiin viikonvaihteessa EKP:n pääjohtajaksi EU-maiden johtajien maratonkokouksessa, mutta Ranskan vaatimuksesta hänen on määrä astua syrjään kahdeksanvuotisen kautensa puolivälissä.

Euroopan parlamentin selkeä enemmistö on tuominnut pääjohtajakauden typistämisen. Duisenberg sanoi tänään parlamentin talous- ja rahavaliokunnan kuulemistilaisuudessa, että hän ei ole ilmoittanut vetäytymiselleen selkeää päivämäärää. Hollantilainen kertoi pyrkivänsä olemaan pääjohtajana ainakin siihen saakka, kun euron setelit ja kolikot korvaavat kansalliset rahat vuoden 2002 puoliväliin mennessä.

-Voin olla virassa myös koko kahdeksanvuotiskauden, jos minulla riittää terveyttä, Duisenberg korosti. Hän kuitenkin huomautti todenneensa jo puolitoista vuotta sitten, ettei korkean ikänsä vuoksi todennäköisesti istuisi koko pääjohtajakautta. Duisenberg on 62-vuotias.

Duisenbergin jälkeen EKP:n pääjohtajaksi nousee ranskalainen, todennäköisimmin maan keskuspankin johtaja Jean-Claude Trichet. Hollantilainen kertoi arvostavansa Trichet`ä, mutta ei peitellyt vastenmielisyyttään pääjohtajan kansallisuuden korostumista kohtaan.
-Pidän lievästi sanottuna hulluna sitä, että seuraajani kansallisuudesta on jo päätetty, Duisenberg totesi parlamentin talous- ja rahavaliokunnalle.

Sanailua pöytäkirjojen julkistamisesta

Useat asiantuntijat ovat ennakoineet, että EKP saattaa heti ensi vuoden alussa nostaa korkoja korostaakseen nimityssotkujen tahraamaa poliittista riippumattomuuttaan. Duisenberg torjui tällaiset arvailut.
-Viime viikonvaihteen tapahtumilla ei ole mitään vaikutuksia Euroopan keskuspankin rahapolitiikkaan, hän vakuutti.

Talous- ja rahavaliokunta oli kiinnostunut etenkin Duisenbergin talouspoliittisista kokonaisnäkemyksistä. EKP:n tehtävänä on huolehtia hintavakaudesta, mutta europarlamentaarikot halusivat tietää, kuinka EKP on valmis rahapolitiikallaan tukemaan talouskasvua ja työllisyyttä.
-On tehtävä selväksi, mitä rahapolitiikalla voidaan tehdä ja mitä sillä ei voida tehdä. Rahapolitiikka ei ole syy eikä vastaus Eurooppaa koettelevaan korkeaan työttömyyteen. Tähän ongelmaan vaikutetaan parhaiten parantamalla markkinoiden toimintaa, Duisenberg korosti alustuksessaan.

Varsin kiivasta sananvaihtoa herätti Duisenbergin näkemys, jonka mukaan EKP:n kokouspöytäkirjat tulisi pitää salaisena 16 vuoden ajan. Muun muassa Heidi Hautala (vihr.) oli huolissaan siitä, että näin pitkä salassapitoaika vaarantaisi EKP:n toiminnan avoimuuden. Duisenberg perusteli näkemystään sillä, että kaikkien päätöksentekijöiden on oltava sivussa tehtävistään siinä vaiheessa, kun pöytäkirjat julkistetaan. Hänen mukaansa esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa pöytäkirjat tulevat julki jo muutamien viikkojen jälkeen, markkinat pyrkivät ennakoimaan pöytäkirjojen perusteella tulevia päätöksiä.

Duisenberg korosti, että EKP pyrkii toimimaan niin avoimesti kuin mahdollista kertomalla jälkikäteen päätöstensä taustoista ja tavoitteista. Päätöksiin johtavat keskustelut on kuitenkin voitava käydä suljettujen ovien takana.

Lue myös:

    Uusimmat