Dracula-teemapuisto nousee Romaniaan

Romaniassa aloitetaan Draculalle omistetun nimikkopuiston rakentaminen. Puisto kohoaa Sighisoaraan, joka on historiallisen Draculan, Vlad Seivästäjän syntymäpaikka. Teemapuiston rakennuskuluiksi on laskettu 30 miljoonaa dollaria (32,8 miljoonaa euroa).

Transylvanian karussa vuorimaastossa sijaitseva Sighisoara osaa toki jo nyt hyödyntää kauheaa poikaansa. Turistit upottavat kaupungissa hampaansa verisiin pihveihin, jotka on valeltu punaisella Dracula-kastikkeella. Kostukkeeksi Dracula-turistit kumoavat kurkkuihinsa vampyyri-cabernetia - tai tietenkin Bloody Mary -drinkkejä. Sighisoarasta löytyy myös tyrmää muistuttava videomyymälä, jonka tietokonepeleillä nuoriso ammuskelee virtuaalivampyyreita.

Massahurmaaja

Draculan syntymäkaupunki yhtä kaikki odottaa, että teemapuisto nostaa vampyyriturismin kokonaan uusiin mittoihin. Puiston täytyy pystyä voittamaan Sighisoaran hieman syrjäisen sijainnin haitat: kaupunki sijaitsee vampyyrin- tai linnuntietä 290 kilometriä Bukarestista luoteeseen.

-Tämä kaupunki on kohmeessa. Dracula-puisto tulee herättämään paikkakunnan, kuvailee 76-vuotias kauppias Emilia Butnariu.

Teemapuiston hankkeen takana on saksalainen raha. Usean yrityksen konsortion johdossa on Pullman City, joka pyörittää Villin Lännen teemapuistoa Saksassa.

-Dracula-puiston rahoitus on valmis marraskuussa. Puiston ensimmäisen osan on määrä avautua vuonna 2003, kertoo Sighisoagan pormestari Dorin Danesan.

Danesanin mukaan puiston vetonauloiksi rakennetaan esimerkiksi goottilainen linna kauhuefekteineen sekä eläintarha. Suunnitelmiin kuuluu jopa kehittää puistoon "vampirologian" kansainvälinen keskus.

-Emme halua tehdä puistosta kitschiä. Mutta emme epäröi hyödyntää Dracula-myyttiä pelastaaksemme kaupungin, joka on kansallinen monumentti, Danesan muotoilee.

Hän on ainakin sikäli oikeassa, että Sighisoara kaipaa kipeästi rahaa kunnostukseen. Vuonna 1280 perustettu 38000 asukkaan kaupunki on melkoisen rappeutunut.

Massamurhaaja

Fiktiivinen Dracula syntyi Bram Stokerin klassikkokirjassa. Stoker käytti hahmon esikuvana 1400-luvun ihmispetoa Vlad Seivästäjää, joka asusti nykyisen Romanian alueella sijaitsevassa Valakiassa.

Vlad sai hurmeisen lempinimensä siitä, että hänellä oli mieltymys tehdä vihollisistaan variksenpelättimiä. Väitetään, että kerran Vlad seivästytti yhdessä päivässä 30000 ottomaania eli turkkilaista. Kaikkiaan Draculan arvioidaan saaneen hengiltä puoli miljoonaa ihmistä - 0,5 prosenttia koko tuolloisen maailman väkiluvusta.

Draculan sanotaan toisaalta luoneen valtakuntaansa järjestystä pelolla. Kertomuksen mukaan kukaan ei uskaltanut varastaa kultaista juomakuppia, joka oli käytössä Draculan kotiseudun eräällä lähteellä.

Raivopäinen Dracula oli taisteluissa itse jatkuvasti hengenvaarassa. Hän selvisi myös älyllä: kerran hän kengitti nopeasti hevosensa väärin päin ja eksytti näin takaa-ajajat väärään suuntaan.

Seivästäjän onni kuitenkin päättyi lopulta uutenavuotena 1477. Turkkilaisen miekka päätti 45-vuotiaan Vladin maallisen vaelluksen ja loi samalla pohjan Dracula-myytille.

(MTV3-STT-AP)