DNA-tutkimuksesta on tullut yhä merkittävämpi osa poliisin rikostutkintaa. Poliisitarkastaja Seppo Aunolan mukaan dna-tutkimus on noussut lähes yhtä tärkeäksi kuin ykköspaikkaa pitävä sormenjälkitutkimus.
DNA- ja sormenjälkitutkimuksen soveltamisessa rikostutkintaan on lähes sadan vuoden ero. Aunola painottaa, etteivät menetelmät kilpaile keskenään, vaan tukevat toisiaan.
Nykyinen tutkimusmenetelmä perustuu dna:n monistamiseen, joten pienikin määrä sitä riittää tutkimusaineistoksi.
Myös lainsäädäntö on helpottanut poliisin työtä. Nykyisin dna-näyte voidaan ottaa vanutikulla epäillyn poskesta eikä verikoetta enää tarvita.
Näyte voidaan ottaa, jos henkilö on syyllistynyt rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta. Nykyisin poliisilla on Suomessa noin 100000 ihmisen dna-tunnisteet.
Aunola julkaisi alkuviikosta Kosmoksesta kompuutteriin - Poliisin tietojenkäsittelyä 50 vuotta -kirjan.
(MTV3 - STT)