Mainos

Diabetestutkimukseen miljoonien apuraha

Pohjoismaiselle diabetestutkimukselle on myönnetty maailman suurimpiin lukeutuva apuraha. 80 miljoonan markan suuruisen stipendinluovutti Tanskan kuningatar Margareta tänään Kööpenhaminassa. Apurahan turvin pyritään kehittämään diabetekseen liittyvien oheissairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Tutkimusryhmään kuulu tutkijoita Helsingin, Tukholman, Uppsalan ja Göteborgin yliopistoista.

Maailman suurimpiin lukeutuva tutkimusapuraha on myönnetty pohjoismaiselle tutkijaryhmälle, joka pyrkii kehittämään diabetekseen liittyvien vaikeiden lisäsairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Tavoitteena on myös oppia tunnistamaan ne 30 prosenttia diabeetikoista, joilla munuaisvaurion riski on erityisen suuri.

Novo Nordisk -säätiön myöntämän 80 miljoonan markan apurahan luovutti Tanskan kuningatar Margareeta tänään Kööpenhaminassa. Tutkimushankkeessa on mukana pohjoismaisia huippututkijoita Helsingin, Tukholman, Uppsalan ja Göteborgin yliopistoista. Tutkimushankkeen johtajana on professori Karl Tryggvason Tukholman Karoliinisesta instituutista. Helsingin yliopiston tutkijaryhmää johtaa professori Kari Alitalo Haartman-instituutista.

Pienet verisuonet suurennuslasin alle

Tutkimushankkeen tavoitteena on seuraavan kymmenen vuoden aikana selvittää mm. pienten verisuonten biologiaa. Diabetekseen liittyvien silmä- ja munuaisvaurioiden uskotaan olevan seurausta pienten verisuonten toimintahäiriöistä.

Pienten verisuonten biologiaa tutkitaan sekä terveiltä ihmisiltä että diabeetikoilta, jotta ymmärrettäisiin niitä muutoksia, joita nimenomaan diabetes verisuonissa aiheuttaa. Yhtenä perustehtävä on paikantaa suurimmat diabeteksen aiheuttamat vauriot verisuonten seinämässä.

Pienten verisuonten vaurioituminen heikentää useiden diabeetikkojen näköaistia ja pahimmillaan seurauksena on sokeus. Silmän hiussuonet muuttuvat läpäiseviksi ja vaikeissa tapauksissa tästä aiheutuu verenvuotoa verkkokalvolle. Munuaisissa pienten verisuonten toimintahäiriö heikentää munuaisten toimintaa ja aiheuttaa joskus munuaisen siirtoa tai dialyysihoitoa vaativan munuaisvaurion.

Tavoitteena riskiryhmien tunnistaminen ajoissa

Tutkijat selvittävät myös perinnöllisten tekijöiden osuutta munuaisvaurion synnyssä. Joka kolmannelle diabeetikolle kehittyy munuaisvaurio. Professori Tryggvasonin mukaan yksi tärkeä tavoite onkin kehittää menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa ne 30 prosenttia diabeetikoista, joilla tämä on erityisen suuri. Näin riskiryhmään kuuluvia voitaisiin ryhtyä hoitamaan ajoissa ja hidastaa tai jopa ehkäistä vaurioiden syntymistä.

Tryggvason toivoo, että tutkijat onnistuisivat myös tunnistamaan yhden tai useamman geenivirheen, joka lisää munuaisvaurion riskiä diabeetikoilla. Tämä saattaisi mahdollistaa geeniterapian eli potilaan munuaissoluihin voitaisi siirtää terveitä geenejä, jotka korjaisivat aineenvaihduntahäiriötä.

Suomalaisryhmän johtaja professori Kari Alitalo on löytänyt useita valkuaisaineita eli ns. kasvutekijöitä, jota säätelevät verisuonten kasvua ja toimintaa. Toiveita on myös siitä, että kasvutekijä-geeniterapiasta löytyisi apua diabeetikoilla esiintyvän vaikean valtimoiden ahtauman hoidossa.

Novo Nordisk -säätiön lahjoittama apuraha on yksi maailman suurimmista riippumattomalle lääketieteelliselle tutkimukselle myönnetyistä yksittäisistä apurahoista. Lääketehdas Novo Nordisk A/S:lla ei ole etuoikeutta tutkimuksen tuloksiin.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.