Demarit vahvoilla Kemianliiton vaaleissa

Sosiaalidemokraatit säilyttivät hallitsevan asemansa SAK:laisen Kemianliiton vaaleissa. SDP:n ja sitoutumattomien vaaliliitto sai illalla päättyneissä liittovaltuuston vaaleissa 58,1 prosentin kannatuksen.

Kemianliitto

Vasemmistoliiton ja sitoutumattomien vaaliliitto sai äänistä 39,9 prosenttia. Kommunistisen työväenpuolueen osuus oli 2,2 prosenttia. Sosialidemokraattien ja vasemmistoliiton voimasuhteissa ei tapahtunut suurta muutosta, sillä nykyisessä valtuustossa demarien enemmistö on ollut samaa luokkaa.

Tulokset eivät tosin ole aivan vertailukelpoiset edellisiin vaaleihin verrattuna. Liiton poliittiset voimasuhteet saatiin nyt selville itse asiassa ensimmäistä kertaa, sillä liitto syntyi nykymuodossaan fuusioiden kautta vuonna 1993. Siitä lähtien valtuustossa on noudatettu laskennallista poliittista voimasuhdetta sosiaalidemokraattisen ja vasemmistoryhmän välillä prosentein 60-40 demareiden hyväksi.

Kemianliitossa olisi jo ehditty pitää vaalit vuonna 1996, mutta silloin päädyttiin sopuvalintoihin, ettei fuusioiden jälkeen toimintaansa aloitteleva liitto hajoaisi vaalikamppailuun. Noin 35000-jäseninen Kemianliitto syntyi, kun Kemian työntekijäin liitto sekä Kumi- ja nahkatyöväen liitto sekä sittemmin myös Lasi- ja posliinityöväen liitto yhdistyivät.

Kemian työntekijöiden liiton edellinen vaalitulos on vuodelta 1989. Tuolloin voimasuhteet olivat noin 58-42. Kumi- ja nahkatyöväen liitossa voimasuhteet olivat lähes tasan, lasiteollisuuden alojen liitoissa vaaleja ei sotien jälkeen ole järjestetty.

Äänestysaktiivisuus poikkeuksellisen korkea

Sekä posti- että uurnavaalina järjestettyjen vaalien äänestysprosentti pysyi liiton perinteiden mukaisesti korkeana. Nyt äänensä antoi lähes 62,3 prosenttia liiton 31000:sta äänioikeutetusta, mikä lienee korkein tulos SAK:laisissa liittokokousvaaleissa ainakin 15 vuoteen. Metalliliitto ylsi kuukausi sitten 51,5 prosenttiin. Niissä demarit vahvistivat hieman asemiaan 56,3 prosenttiin vasemmistoliiton osuuden ollessa 42,3.

Toukokuun 19.-20. päivinä Espoossa kokoontuva uusi valtuusto on aikaisempia pienempi. Valtuuston kokoa pienennetään nykyisestä 52:sta 44 jäseneen. Tämän vuoksi vaali tuo muutoksia valtuuston paikkajakaumaan. Aikaisempi poliittinen jakautuma 30-21-1 muuttuu luvuiksi 28-15-1.

Myös hallituksen kokoa suunnitellaan supistettavaksi nykyisestä 18 jäsenestä 12:een. Vaalien yhdeksän vaalipiiriä noudattelevat liiton sopimusaloja. Kommunisteilla oli ehdokkaita vain öljy-, kaasu- ja petrokemian alalla.

Vallittu jatkanee liiton johdossa

Myös liiton johtopestit ovat katkolla uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa toukokuun puolivälissä. Demariryhmä esittää puheenjohtaja Timo Vallitulle jatkokautta, vasemmistoryhmän ehdokas on nykyinen liittosihteeri Sulo Korhonen.

Vaalitulos merkinnee molemmille tehtävien jatkumista. Suuria linjanmuutoksiakaan ei ole luvassa. Vaalit aiheuttivat osin kiivastakin politikointia, sillä kampanjaa vauhdittivat samanaikaisesti käydyt tes-neuvottelut ja lakonuhka.

Perinteistä ay-politikointiakin nähtiin, kun mm. vasemmistoryhmä arvosteli demariryhmän vaalilehteä, jossa "hyökättiin törkeästi aitoon 70-luvun malliin" muiden vaaliliittojen kimppuun.

Vaalituloksen selvittyä sekä Vallittu että Korhonen kehuivat liiton hyvää yhteistyökulttuuria, joka mahdollisti onnistuneet tes-neuvottelut siitä huolimatta, että vaalikampanjaa käytiin samanaikaisesti.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat