D-vitamiinilisä tärkeää liikuntavammaisille lapsille

Suurin osa vaikeasti liikuntavammaisista lapsista saa liian vähän D-vitamiinia. Koska luita kuormittavan liikunnan puute nostaa muutenkin osteoporoosin riskiä, D-vitamiinin puute on näiden lasten luustolle erityisen haitallinen.

Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa jopa viidesosalla vaikeasti liikuntavammaisista lapsista oli selvästi alentunut luuntiheys ja 17 prosenttia kärsi osteoporoosista. Peräti joka neljännellä lapsella todettiin myös aiemmin huomiotta jääneitä selkärangan murtumia, joiden voidaan katsoa aiheutuneen luuston haurastumisesta.

Lääketieteen lisensiaatti Päivi Kilpinen-Loisa havaitsi tutkimuksessaan, että D-vitamiinivajeesta kärsi jopa 60 prosenttia liikuntavammaisista lapsista ja 77 prosenttia kehitysvammaisista hoitokodeissa asuvista aikuisista.

Osteoporoosi rapauttaa lastenkin luita

Osteoporoosi on yhä useammin myös lasten sairaus. Siitä kärsivät monet pitkäaikaissairaat lapset, ja esimerkiksi pitkäaikainen kortisonilääkitys lisää riskiä.

Kilpinen-Loisan mukaan D-vitamiinitasoa voitaisiin nostaa turvallisesti antamalla vähintään 20 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä.

Tutkimuksessa liikuntavammaisille lapsille annettiin D3-vitamiinilisää 25 mikrogrammaa koulupäivinä 10 viikon ajan. Tämä osoittautui turvalliseksi annokseksi, eikä sivuvaikutuksia havaittu.

- On mahdollista, että näillä lapsilla päivittäin tarvittava D-vitamiini annos on vieläkin tätäkin suurempi, Kilpinen-Loisa arvelee.

Osa tutkimukseen osallistuneista lapsista ei saanut D-vitamiinilisää ollenkaan, ja heillä veren D-vitamiininpitoisuudet laskivat alkukesällä jopa huomattavan alhaisiksi. Tämä osoittaa, että näillä lapsilla auringon valo ei tuota riittävästi D-vitamiinia, vaan heille on syytä antaa myös pillereitä tai tippoja.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat