Connolly: Rahaliitto merkitsisi korkojen nousua

Suomessa Vaihtoehto EU:lle -kansanliikkeen kutsusta vieraileva Connolly sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Emu-jäsenyys merkitsee mukaan meneville valtioille suvereenin lainanottajan aseman menettämistä. Koska Emussa valtion oma raha katoaa, sitä kohdellaan lainanottajana kuin yrityksiä eli sen luottokelpoisuus heikkenee ja hankittavan rahan hinta nousee.

Connollyn mukaan poliitikot peittelevät sitä, että talousasiantuntijat eivät pidä Emua taloudellisesti järkevänä hankkeena. Connollyn mielestä edes Emun puuhaajat itsekään eivät pidä rahaliittoa taloudellisesti järkevänä, vaan käyttävät sitä välikappaleena poliittisen unionin muodostamiseksi.

Emussa tarvitaan Connollyn mielestä tiukempaa finanssipolitiikkaa eli budjettialijäämien pitämistä kurissa. Se taas merkitsee hyvinvointivaltion karsimista.

Emu on Saksan haave

Connolly pitää Emua Saksan hankkeena toteuttaa jo puolitoista vuosisataa vanha näkemys maailmasta. Hänen mielestään sitä kuvastaa Saksan liittokansleri Helmut Kohlin lausunto, että Emun kolmanteen vaiheeseen siirtyy ensiksi 5, 6 tai 7 maata. Kohlin arvio ei Connollyn mielestä perustu arviointiin Emun lähentymiskriteerien täyttämisestä, vaan kyseessä on poliittinen päätös.

Emusta seuraa Connollyn mielestä vanhojen arpien aukeaminen ja saksalaisvastaisuuden nousu muualla Euroopassa. Ranskassa Emuun valmistautuminen on Connollyn mielestä aiheuttanut jo nyt epätoivoa kansalaisten keskuudessa, mikä politiikassa näkyy äärioikeistolaisen kansallisen rintaman nousuna.

Saksan Connolly uskoo pärjäävän ilman Emuakin, sillä vaikka Saksan markka vahvistuisikin Emun kaatuessa, Saksan keskuspankki Bundesbank kykenisi toimillaan estämään haittavaikutukset Saksan taloudelle.

Connollyn kirja The Rotten Heart of Europe eli Euroopan mätä sydän on kulunut niin Emun vastustajien kuin rahaliiton kannattajienkin käsissä. Connolly toimi EU-komission palveluksessa vuodesta 1978 erottamiseensa saakka. Nykyään Connolly kiertää puhumassa Emua vastaan eri puolilla Eurooppaa. Suomessa hän on ensimmäistä kertaa.

Connollyn mielestä yhdentymiskehitys kääntyi huonoon suuntaan vuonna 1985, jolloin silloinen EY alkoi muuttua. Sitä ennen EY-maat tulivat hänen mielestään toimeen keskenään ja kaikki oli muutenkin mukavampaa.
(STT)