Business Finland perii koronatukia takaisin noin 740 000 euroa – katso lista yrityksistä, jotka joutuvat palauttamaan tukensa

Osa takaisinperimisistä on edelleen kesken, koska yritysten takaisinperintää koskevat oikaisuvaatimukset ovat vielä käsittelemättä.

Takaisinperittävä summa on melko pieni suhteessa maksettuihin koronatukiin. Eniten tukia, eli 70 000 euroa yritystä kohden, peritään BF:n listauksen mukaan takaisin Rukapalvelut Oy:lta ja Sisu Defence Oy:ltä. Rukapalvelut tarjoaa elämyspalveluja Kuusamossa.

Sisu Defence puolestaan valmistaa sotilaskäyttöön tarkoitettuja maastoautoja. Yhtiön mukaan sen maastokuorma-autot on suunniteltu sotilaskäyttöön ja operoimaan erityisen vaativissa maasto-olosuhteissa.

"Sotilasajoneuvoilla koronasta riippumattomat markkinansa"

Sisu Defencen toimitusjohtaja Timo Korhonen viestittää, että yhtiö haki 70 000 euron summaa liiketoiminnan kehittämiseen.

– Haimme tätä koronatukea juuri tuon summan liiketoiminnan kehittämiseen ja saimme hakemuksellemme positiivisen päätöksen. Koska konsernimme muut yhtiöt olivat aiemmin saaneet muuta deminimis-tukea, ylittyi rajat tässä tapauksessa ja jouduimme siksi tämän tuen kokonaisuudessaan palauttamaan, Korhonen kertoo.

Hänen mukaansa sotilasajoneuvomarkkinat elävät omaa, pitkien syklien elämää, oli koronaa tai ei.

– Ehkä joku vaikutus on sillä, että jollakin koronatukitoimet on rahoitettava ja siten se voisi vaikuttaa eri maiden puolustusvoimien hankintamäärärahoihin. Tämä on kuitenkin marginaalista verrattuna siihen, että reilut kymmenen vuotta niin meillä kuin muuallakin Euroopassa uskottiin ikuisen rauhan koittaneen ja siksi puolustuskykyjä ja myös hankintoja karsittiin, aivan kuten 1930-luvulla, Korhonen pohtii.

Hänen mukaansa Venäjän tunkeuduttua Krimille ja Ukrainaan alkoi nopeaan tahtiin kehitys puolustuskykyjen uudelleen rakentamiseksi.

– Tämän uskon tuottavan meille runsaasti kauppaa tämän vuosikymmenen ajan, hän arvioi.

Kolmanneksi eniten eli 62 300 euron koronatukia, peritään takaisin kauneushoitoalan yhtiöltä 50 Shades of Beauty Oy:ltä. Yritys on konkurssissa, joten tuen takaisinperintä saattaa olla mahdotonta.

Ennakkomaksut taustalla

Business Finlandin johtaja Jussi Kivikoski kertoo, että suurin syy takaisinperinnöille löytyy ennakkomaksuista. Rahoitetuille projekteille on maksettu suuri ennakko eli 70 prosenttia myönnetystä rahoituksesta.

Lopulta rahoitusehtojen mukaiset hyväksyttävät kustannukset eivät kuitenkaan riitä kattamaan maksettua ennakkoa, jolloin liikaa maksettu rahoitus on perittävä takaisin.

Kustannukset voivat jäädä vajaaksi joko siksi, että suunniteltu työ on kyetty tekemään arvioitua pienemmällä budjetilla tai tilitetyt kustannukset eivät ole olleet rahoitusehtojen mukaan hyväksyttäviä.

– Takaisinperintöjä on tehty myös tilanteissa, joissa projekti ei ole lainkaan käynnistynyt tai raportoinnista ilmenee, että myönnetty rahoitus on käytetty johonkin muuhun kuin suunnitelman mukaiseen työhön, Kivikoski toteaa.

Business Finlandin takaisinperintään on hänen mukaansa vaikuttanut se, että monet yritykset ovat asioineet BF:n kanssa ensimmäistä kertaa. Osa yrityksistä palauttaa myös tukia vapaaehtoisesti takaisin.

– Rahoituksen saajalla on myös mahdollisuus palauttaa saamansa rahoitus tai liikaa maksettu osuus. Takaisinperintä tehdään tilanteissa, joissa yritys ei suostu palauttamaan liikaa maksettua rahoitusta.

– Palautuksia on tehty yritysten omasta aloitteesta. Esimerkiksi keväällä 2020 osa rahoituksen saaneista yrityksistä palautti saamansa rahoituksen negatiivisen julkisuuden vuoksi. Rahoitus oli kuitenkin myönnetty säädösten mukaisesti hyväksyttävään tekemiseen, Kivikoski sanoo.

300 tapausta valmistelussa

Takaisinperittävä summa 740 000 eur on melko pieni suhteessa maksettuihin tukiin. Esiselvityksiin tukea on maksettu 73,8 miljoonaa ja kehitysrahoitukseen 765 miljoonaa euroa. Kivikosken mukaan on odotettavissa, että takaisinperintätapauksia tulee vielä lisää.

– Takaisinperintäesityksiä on valmisteltavana noin 300 kappaletta. Lisäksi isommat ja myös pidemmät kehityshankkeet ovat tulossa raportointivaiheeseen, hän sanoo.

Kivikoski muistuttaa, että maaliskuussa 2020 oli täysin mahdotonta arvioida koronan vaikutuksia pidemmällä aikavälillä.

– Tilanne oli yrityksille erittäin vaikea ja on selvää, että myös suoraa kustannustukea tarvittiin. Me voimme kuitenkin myöntää vain kehittämistukea.

Business Finlandin haut käynnistyivät tilanteessa lähes välittömästi.

– Vaikeasta tilanteesta huolimatta moni yritys pystyi koronan aikana käyttämään aikaa nimenomaan kehittämistyöhön, mikä on pidemmällä aikavälillä erittäin tärkeää yritysten menestyksen kannalta. Oli myös tärkeää, että työaikaa voitiin käyttää kehittämiseen. Se tarkoitti myös pienempää määrää lomautuksia, hän arvioi.