Bush ja Kerry tasaväkisinä vaalipäivään

Amerikkalaiset äänestävät tänään maalleen johtajan seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Jo nyt pelätään epäselvyyksiä ääntenlaskennassa.

Yhdysvaltain presindenttiehdokkaat lähtevät tämänpäiväisiin vaaleihin erittäin tasaväkisinä. Viimeisimpien mittausten mukaan George Bush saisi 48 ja John Kerry 47 prosenttia äänistä. Tutkimukset näyttävät Bushin ja Kerryn olevan tasoissa tärkeässä Floridan osavaltiossa. Ehdokkaat ovat kiertäneet viimeisenä kampanjapäivänä varsinkin epävarmojen äänestäjien kuten useiden vähemmistöryhmien luona.

Tuloksen kannalta ratkaisevia osavaltioita ovat mm. Ohio ja Pennsylvania, joissa Bush vieraili kampanjan viimeisenä päivänä, sekä Florida, jonne Kerry panosti. Samaan aikaan Yhdysvalloissa järjestetään myös kongressivaalit sekä valitaan paikallishallintoa.

Vaalihuoneistot suljetaan itärannikolla Suomen aikaa huomisaamuna kello 02.00 ja länsirannikolla 06.00.

Ääntenlaskentaan ei luoteta

Vain 62 prosenttia amerikkalaisesta luottaa siihen, että heidän äänensä lasketaan oikein tämänpäiväisissä presidentinvaaleissa. Lisäksi 22 prosenttia luottaa ääntenlaskun tarkkuuteen jonkin verran. Pennsylvanian yliopiston tekemään selvitykseen vastasi noin 2 700 ihmistä viime viikolla.

Kyselyn tekijät luonnehtivat tuloksia kauhistuttaviksi.

-Jos demokraattisen maan hallituksen pitäisi pystyä saamaan yksi asia äänestäjille selväksi, se on se, että ääntenlasku on tarkkaa, kyselyn johtaja Adam Clymer sanoi.

Tutkimuksen mukaan presidentti George W. Bushin kannattajat ovat luottavaisempia laskennan tarkkuuteen kuin haastajan, demokraattiehdokas John Kerryn kannattajat. Kun 79 prosenttia Bushin kannattajista on erittäin luottavaisia, Kerryn leirissä alle puolet uskoo äänensä laskettavan oikein.

Vuoden 2000 presidentinvaalien tuloksia jouduttiin odottamaan viikkoja Floridan osavaltion ääntenlaskun epäselvyyksien takia.

Yhdysvaltain presidentin valinta

* Yhdysvaltojen seuraavan presidentin valitsevat 538 valitsijakollegion jäsentä. He ovat sitoutuneet äänestämään sitä ehdokasta, jonka listalta heidät on valittu omassa osavaltiossaan. Valinnan varmistamiseksi tarvitaan kollegion enemmistön tuki eli vähintään 270 valitsijaa.

* Kukin osavaltio lähettää valitsijakollegioon yhtä paljon valitsijoita kuin osavaltiolla on edustajia kongressissa. Ainoa poikkeus on Columbian alue, jolla pääkaupunki Washington sijaitsee. Sieltä valitaan kolme valitsijamiestä, vaikka alueella ei ole omaa edustusta kongressissa.

* Valitsijamiesten määrä vaihtelee osavaltioittain hyvinkin paljon. Kaliforniasta kollegioon valitaan 55 valitsijaa, Texasista 34 ja New Yorkista 31, kun taas esimerkiksi Montanasta ja Wyomingista kollegioon lähetetään 3 valitsijaa.

* Presidenttiehdokas voi saada enemmistön kaikista vaaleissa annetuista äänistä, mutta saada silti vähemmän valitsijamiehiä kuin vastaehdokas. Näin kävi myös vuonna 2000, jolloin Al Gore hävisi vaalit, vaikka sai enemmän ääniä kuin George Bush.

* Osavaltiossa eniten ääniä saanut ehdokas vie koko valitsijamiespotin lähes kaikissa osavaltioissa. Vain parissa osavaltiossa valitsijamiehet valitaan suhteellisella vaalitavalla.

(MTV3-STT-Reuters-AFP)

(Huomenta Suomen uutiset 02.11.2004)

Tasainen vaali ennakoi ongelmia ääntenlaskennassa, arvioi toimittaja Pertti Nyberg.

(Huomenta Suomi 02.11.2004)

Lue myös:

    Uusimmat