Budjettikeskustelu pui opintotukea ja aluepolitiikkaa

budjettikirja 2000

Tiistaina ja keskiviikkona keskustelussa nähtiin kiivasta väittelyä opposition ja hallituspuolueiden välillä ja osin myös hallituspuolueiden kesken, mutta loppua kohden keskustelu hiipui ja puheiden tahti nopeutui. Lähetekeskustelussa käytettiin ministereiden ja kansanedustajien vastauspuheenvuorot mukaan luettuna vajaat 300 puheenvuoroa. Varsinaisia pyydettyjä puheenvuoroja pidettiin noin 140. Tavalliseen tapaan vastauspuheenvuorot elävöittivät puhetilannetta keskustelun alkuvaiheissa, mutta varsinkin tänään osa pyydetyistäkin puheenvuoroista on jäänyt pitämättä eikä vastauspuheenvuoroja juuri ole pidetty.

Budjettikierros kestää joulukuulle

Budjetin lähetekeskustelu on perinteisesti yksi tärkeimmistä eduskunnan käymistä keskusteluista. Viimeistään siinä eduskunta sanoo julki mielipiteensä hallituksen budjettiesityksestä. Valtion talousarviosta päättää eduskunta. Lähetekeskustelun jälkeen budjetin käsittely siirtyy valtiovarainvaliokuntaan, jonka mietintö valmistuu joulukuun alussa. Talousarvio vahvistetaan joulukuussa eduskunnan täysistunnon niin sanotussa ainoassa käsittelyssä, joka kestää useita päiviä ja johon sisältyy yleensä satoja äänestyksiä.

Kiistoina opiskelijain asumistuki, terveyskeskusmaksut ja aluepolitiikka

Tiukimmat keskustelut käytiin aluepolitiikasta, terveyskeskusmaksuista ja opiskelijoiden asumistuesta. Oppositiopuolueista etenkin keskusta piti hallituksen aluepoliittisia toimia riittämättöminä. Keskustan mielestä hallituksen korostamat EU-tuet eivät riitä maaseudun tukemiseksi, jos samaan aikaan muita tukia, kuten yhteisöveron tuottoa sekä elinkeinotukia, vedetään pois. Erityisesti keskusta syytti hallitusta muuttoliikkeen kiihdyttämisestä ja EU-tukien suuntaamisesta ennestään menestyville alueille.

Hallitus kuittasi arvostelun toteamalla, että EU-tuet ovat runsaita ja hallitus suuntaa tukea maakuntien keskuksiin. Aluepolitiikkaa tarvitaan hallituksen mukaan myös keskuksissa muun muassa juuri muuttoliikkeen takia. Toisaalta monet SDP:n, vasemmistoliiton ja kokoomuksen edustajat kannattivat aluepolitiikan elvyttämistä. Esimerkiksi yritysten kuljetustukien pienentämistä vastustettiin useissa puheenvuoroissa.

Budjettiesitystä kannattivat vankimmin kokoomuksen edustajat, jotka arvostivat erityisesti valtion velan lyhentämistä ja poliisien määrärahojen korottamista. Puolueita yhdisti käsitys hallituksen esityksestä opiskelijoiden asumistuen yhdistämiseksi. Myös useat kokoomuksen kansanedustajat pitivät kyseenalaisena säästämistä opiskelijoiden kuluissa. Etenkin eri puolueiden nuoret kansanedustajat kannattivat opiskelijoiden asumistuesta nipistetyn 130 miljoonan markan säästön peruuttamista, jolloin asumislisän tukiprosentti voitaisiin nostaa 80 prosenttiin tai ainakin lähelle sitä budjettiriihessä päätetyn 70 prosentin sijasta.Yleisen asumistuen tukiprosentti on 80.

Opintotukiväittelyssä oli erikoista, että vaikka asiaa koskeva hallituksen päätös oli budjettiriihessä yksimielinen, opintotukiasioista vastaava kulttuuriministeri Suvi Lindén kehotti lähetekeskustelussa ottamaan asian esille. Saman asian ilmaisi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki jo puolueensa ryhmäpuheenvuorossa, mikä sai valtiovarainministeri Sauli Niinistön kysymään Kalliomäeltä: "Eiköhän seiväs ole nyt liian syvässä kuopassa?". Pääministeri Paavo Lipponen korosti, että asumistuki on ainoa sosiaalisten tulonsiirtojen muoto, jonka tuki ei ole esityksessä laskenut, eikä asumistukea tulla myöskään korottamaan. Myös Niinistö tähdensi, että Suomessa on maailmanlaajuisesti erittäin hyvätasoinen opiskelijoiden tukijärjestelmä.
(STT)