Budjettiesitys: Tulovero alenee ja viina halpenee

Valtiovarainministeriö esittää ensi vuodeksi yhden prosenttiyksikön tuloverojen alennusta. Alennus toteutetaan prosentuaalisesti samansuuruisena kaikissa tuloluokissa.

Veronalennus painottuu kuitenkin pieni- ja keskituloisiin, sillä kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ja tulonhankkimisvähennystä korotetaan yhteensä 420 miljoonan euron edestä.

Ministeriön laskelmien mukaan veronkevennys on käytännössä 1,7 prosenttiyksikköä, jos vuositulot ovat 12 000 euroa, ja 1,1 prosenttiyksikköä, jos verotulot ovat 58 000 euroa.

Yhteensä ansiotulojen verotusta alennetaan esityksen mukaan 775 miljoonalla eurolla.

Alkoholista ja tupakasta saatavat verotulot alenevat esityksen mukaan yhteensä 453 miljoonalla eurolla, josta alkoholiverojen osuus on 300 miljoona euroa.

Veroalea tuetaan ottamalla uutta lainaa; valtion velanottotarve on 1,3 miljardia euroa. Budjetin loppusumma on 37,1 miljardia.

Alkoholivero laskee

Valtiovarainministeriö esittää keskimäärin 33 prosentin laskua alkoholiveroon ensi vuodeksi, Vähittäismyyntihintoja arviolta viidenneksen laskeva veromuutos alkaisi 1.3.2004. Myös tupakan hinta laskee ensi vuoden alusta.

Alkoholista ja tupakasta saatavat verotulot alenevat esityksen mukaan yhteensä 453 miljoonalla eurolla, josta alkoholiverojen osuus on 300 miljoona euroa ja tupakan 152 miljoonaa euroa.

- Alennettiin verotusta tai ei, vaikutus budjettiin on likimain sama, valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) kuvaa tilannetta.

Kalliomäki viittaa siihen, että suomalaisten uskotaan tuovan alkoholia Virosta huomattavasti nykyistä enemmän, kun Virosta tulee EU:n jäsen.

Valtiovarainministeriö arvioi, että veronalennuksesta huolimatta alkoholin tuonti tuplaantuu.

Lapsiin ja nuoriin panostetaan lisää

Ensi vuoden budjetissa lapsiin ja nuoriin satsataan 100 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta enemmän.

Hallitusohjelmassa sovitut lapsilisien korotukset toteutetaan. Korotuksiin varatulla 74 miljoonalla eurolla ensimmäisen lapsen lapsilisä nousee kymmenen euroa ja yksinhuoltajakorotus kolmella eurolla kuukaudessa.
Lasten ja nuorten asemaa parannetaan lisäksi osoittamalla valtionosuutta lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan 15 miljoonaa euroa ja nuorisotyöhön lisäystä kahdeksan miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantamiseen ehdotetaan 113 miljoonaa euroa lisää.

TT perää lisää verokevennyksiä

Teollisuuden ja työnantajain TT perää hallitukselta vielä rohkeampaa tuloverojen kevennystä, kuin mitä valtiovarainministeriö nyt esittää. Lisäksi kevennykset olisi pitänyt kohdistaa voimakkaammin koko veroasteikkoon kansainväliseen verokilpailuun vastaamiseksi, TT:n toimitusjohtaja Tarmo Korpela sanoo.

Korpelan mukaan tuloverojen kevennyksen jatkaminen myös ensi vuonna on heikentyneessä taloustilanteessa erittäin perusteltua, sillä ne kohentavat kuluttajien luottamusta ja tukevat siten kotimaista kysyntää ja työllisyyttä.

- Myös rakenteellisesti tuloverokevennykset ovat tarpeen sekä kilpailukykysyistä että työntekoon kannustamiseksi, Korpela toteaa.

TT:n näkemys on, että osaajien ja yritysten pitämiseksi Suomessa tuloveroja olisi välttämätöntä keventää erityisesti ylemmissä tuloluokissa.

"Kohtuullinen kokonaisuus"

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mielestä ehdotettu verokevennys on kohtuullisen onnistunut kokonaisuus. Myönteistä on tuloverokevennyslinjan määrätietoinen jatkaminen, mutta valitusta kevennysmallista löytyy myös kielteisiä piirteitä.

- Tärkeintä on tuloverokevennysten jatkaminen ensi vuonnakin kaikilla tulotasoilla. Kevennykset myös kohdistuvat kohtalaisen tasapuolisesti palkansaajien suuren enemmistön kannalta, sanoo Lehtinen.

SAK pääosin tyytyväinen

SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne kiittää valtiovarainministeriön budjettiehdotusta veronkevennysten painottamisesta pieni- ja keskituloisiin. Hän uskoo painotuksen tukevan työllisyyskehitystä parhaiten.

- Samalla ehdotuksessa kuitenkin näkyvät kansainvälisen verokilpailun haitat. Pienituloisten palkansaajien ansioiden verotusta pitäisi keventää, mutta nyt valtio ottaa velkaa alentaakseen alkoholi- ja tupakkaveroja, Parmanne kritisoi. Hän kysyy, onko alkoholin kulutuksen kasvun aiheuttamiin terveys- ja työkykyongelmiin varauduttu riittävästi.

Parmanteen mielestä työvoimahallintoon laitetaan ehdotuksen mukaan edelleen liian vähän määrärahoja, vaikka niitä lisätään tästä vuodesta. -Työttömien aktivointiaste on hallitusohjelman mukaisesti nostettava lähemmäs pohjoismaista tasoa, Parmanne vaatii.

Kauppa laskisi reilummin alkoholinveroa

Kaupan keskusliiton mielestä alkoholiverotuksen tasoa olisi pitänyt laskea vähintään 50 prosentilla. - Tämä olisi vaikuttanut sekä kotimaan kauppaan että harmaan talouden estämiseen selkeästi paremmin kuin VM:n nyt tekemä esitys, keskusliitto arvioi.

Kaupan keskusliitto toivoo, että alkoholiverotukseen alataan vielä budjetin jatkovalmistelussa.

VM:n esittämää tuloverotuksen kevennyslinjaa kauppa pitää myönteisenä. - Kuluttajien ostovoiman vahvistaminen on ensiarvoista, mutta verotusta tulisi keventää tasaisesti kaikissa tuloluokissa, Kaupan keskusliitto toteaa.

Esitettyä veronkevennyslinjaa on kaupan etujärjestön mielestä jatkettava vastaavan tasoisesti koko vaalikauden ajan.

PT: Verohelpotus liian pieni

Palvelutyönantajien mielestä ansiotulojen verotusta olisi syytä keventää enemmän kuin valtiovarainministeriö esittää. Se on kuitenkin tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmaan kirjatut kevennykset toteutetaan etupainotteisesti.

-Valtiontalouden tilanne olisi antanut mahdollisuuden esitettyä suurempiinkin verohelpotuksiin. Verotuksen keventämistä tuleekin jatkaa hallituskauden loppupuolella. Asia nousee esille myös vuoden kuluttua syksyllä, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelevat uusista työmarkkinasopimuksista, sanoo PT:n johtaja Markku Koponen.

Ravintola-alaa miellyttää alkoholiveron alentaminen. Palvelutyönantajat epäilevät kuitenkin, että veronalennus ei riitä estämään Virosta tuotavan halvan viinan haittoja.

PT valittelee, ettei valtiovarainministeriö esitä budjettiehdotuksessaan työnantajamaksujen alentamista. Sen mielestä työnantajan kansaneläkemaksun alentamisesta tulisi päättää jo meneillään olevissa budjettineuvotteluissa. -Pienliiketoiminnan arvonlisäveron muuttaminen liukuvaksi on sen sijaan positiivista kehitystä, Koponen arvioi.

Akava: Kevennykset tehtävä tasaisesti kaikille

Akavan mielestä veronkevennykset pitäisi toteuttaa tasaisesti kaikissa tuloryhmissä. Se kritisoi valtiovarainministeriön budjettiehdotusta siitä, että verohuojennus painottuu pieni- ja keskituloisiin.

-Nyt tehty ratkaisu kiristää veroprogressiota jopa keskituloisten palkansaajien kohdalla. Olen pettynyt siihen, että linja muuttui tämän kuun alussa toteutetusta veronalennuksesta, jossa kaikkia suomalaisia kohdeltiin samalla tavalla, Akavan puheenjohtaja Risto Piekka kommentoi.

Akava on kuitenkin tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa luvattu veroale toteutetaan etupainotteisesti. Se toivoo, että seuraavalla kerralla eli vuonna 2005 painotus on erilainen. -Palkansaajien veroastetta on alennettava tavoitteena EU-maiden keskiarvo. Ylin marginaalivero tulee niin ikään alentaa 50 prosenttiin, Piekka kertaa Akavan vaatimukset.

Alkoholiveron kevennys ei pysäytä viinarallia

Suomen Hotelli- ja Ravintolaliiton mielestä alkoholiveroon suunniteltu alennus on liian pieni, jotta se estäisi Viron-matkaajien viinan tuonnin lisääntymisen.

Ravintola-ala epäilee, että alkoholin matkustajatuonti moninkertaistuu ensi vuonna, kun Virosta tulee EU:n jäsen. Se pelkää, että valmisteverotasojen eron vuoksi ravintoloissa menetetään tuhansia työpaikkoja ja harmaa talous ottaa lisätilaa alalla.

Ravintola-ala kohdistaisi alkoholiveron alennuksen paitsi väkeviin viinoihin myös olueen. Valtiovarainministeriö esittää alkoholiveron keventämistä kolmasosalla ja kevennyksen kohdistamista väkeviin juomiin.

Hotelli- ja Ravintolaliitto kiittää budjettiesitystä siitä, että ansiotulojen kevennys lisää kuluttajien ostovoimaa, mistä hyötyvät myös ravintolat. Liitto toivoo, että hallitus toteuttaa myös ruokatarjoilun arvonlisäveron alennuksen.

Itälä kiitteli verolinjaa

Suurimman oppositiopuolueen kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä on tyytyväinen valtiovarainministeriön budjettiesityksen veroratkaisuun, joka hänen mukaansa noudattelee kokoomuslaista linjaa.

Itälän mukaan ansiotulojen veronkevennysten painottuminen pieni- ja keskituloisille tukee työllisyyskehitystä kannustamalla vastaanottamaan pienipalkkaistakin työtä. -Toisaalta veronkevennysten painottaminen pieniin tuloihin lisää verotuksen progressiivisuutta, joka on jo entisestään Suomessa hyvin kireää, kokoomusjohtaja huomauttaa. Hänen mukaansa progressiota pitäisi ennemminkin pyrkiä purkamaan, sillä tällä tavoin voidaan varmistaa kouluttautumisen kannattavuus ja osaamisen pysyminen Suomessa.

Itälän mukaan VM:n budjettiehdotuksesta puuttuvat kuitenkin sellaiset veronkevennysten lisäksi tarvittavat keinot, joilla talouden toimeliaisuutta ja työllisyyttä saataisiin edistettyä. -Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi työn teettämisen sivukulujen alentaminen, kotitalousvähennyksen ylärajan nosto, työuran pidentämiseen tähtäävät toimenpiteet ja kannustinloukkojen purkaminen, Itälä listaa.

Itälän mukaan myös yrittäjyyttä tukevat toimet puuttuvat budjettiesityksestä melkein kokonaan. Näihin rakenteellisiin uudistuksiin hallituksen on mahdollista palata varsinaisen budjettiriihen yhteydessä, hän opastaa.

(MTV3-STT)

Valtiovarainministeriön budjettitiedote
(Seitsemän uutiset 30.07.2003)