Budjetti keventää verotusta

Valtiovarainministeriö haluaa keventää työn verotusta yli 700 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Toisaalta ministeriö esittää palkansaajien sairausvakutuusmaksuun ja energiaveroihin korotuksia.

Niinistö, Sauli

Valtiovarainministeriö esittää työn verotuksen keventämistä vuositasolla 711 miljoonalla eurolla. Ehdotettu kevennys alentaisi palkkatulon veroastetta noin yhdellä prosenttiyksiköllä kaikilla tulotasoilla painottuen lievästi pieniin tuloihin. Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa korotetaan sekä tulonhankkimisvähennystä että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä.

Valtion tuloveroasteikon kaikkia marginaaliveroprosentteja alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Kevennysten lisäksi asteikkoon tehdään inflaatiotarkistus. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö esitteli budjettiehdotuksen päälinjat tänään.

Valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksen tavoitteena on julkisen talouden kestävyyden, työllisyyden ja siten luottamuksen parantaminen. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen loppusumma on noin 35,6 miljardia euroa, joka on kevään kehysratkaisun mukainen.

Tuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna noin 35,5 miljardia euroa. Uutta lainaa joudutaan ottamaan noin 130 miljoonaa euroa. Koko valtiontalous on kuitenkin noin 0,5 prosenttia ylijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon.

Valtiovarainministeriö toteaa tiedotteessaan, että talousarvioehdotus on laadittu oloissa, joita leimaavat kansainvälisen talouskehityksen epävarmuus ja uhka työllisyyden paranemisen päättymisestä, vaikka työttömyys on edelleen hyvin korkea. Työllisyysasteen juuttuminen nykytasolleen on uhka julkisen talouden kestävyydelle väestön ikääntyessä, ministeriö toteaa.

Valtiovarainministeriö pitää tärkeänä, että työn verotus alenee ja palkkaratkaisut tukevat työllisyyttä ja kilpailukykyä. Erityisesti matalapalkkaisen työn kannattavuutta parannetaan. Tämä luo myös edellytyksiä palkkaratkaisuille, jotka aiempaa paremmin tukevat matalapalkkaisten työvoiman kysyntää. Työn verokevennykset rahoitetaan tiukalla menopolitiikalla ja verotuksen painopistettä muuttamalla.

Lisäksi ministeriö korostaa työmarkkinoiden toiminnan parantumista. Ammatillisen koulutuksen tehostaminen, yritysten ja työnhakijoiden yhteyden parantaminen ja työnhaun aktivointi ovat avainasemassa rakenteellisen työttömyyden alentamisessa.

Ministeriö toteaa, että eläkeuudistuksen vielä selvitettävänä olevat asiat ratkaistaan julkisen talouden kestävyyttä parantavalla tavalla. Eläkepalkan laskentamallista on päästävä pian ratkaisuun, jotta uuden järjestelmän kannustimet saadaan tietoon. Silloin ne alkavat vaikuttaa eläkkeellesiirtymistä myöhentävästi jo nyt. Eläkejärjestelmään on liitettävä mekanismi, joka ottaa huomioon elinajan pitenemisen. Muuten eläkeuudistuksen työeläkemaksun nousupainetta vähentävä vaikutus jää pieneksi., valtiovarainministeriö toteaa tiedotteessaan.

Neljäntenä pääkohtana valtiovarainministeriö pitää kuntien menojen kasvun hidastumista. Ministeriö toteaa, että kunnallistalous on lähtökohtaisesti vahva ja kuntien väliset erot ovat ratkaisevasti pienentymässä. Lisäksi kuntatalouden riippuvuus suhdannekehityksestä on alentunut. Kuntatalouden tila on kuitenkin heikentynyt verotulojen ja valtionosuuksien nopeasta kasvusta huolimatta, sillä kuntien menojen kasvu on ollut vielä sitäkin nopeampaa.

Valtiovarainministeriö korostaa myös julkisen sektorin tuottavuuskehityksen nopeutumista. VM:ssä käynnistetään tuottavuushanke, jolla parannetaan virastojen kykyä suoriutua tehtävistään työvoiman saatavuuden kiristyessä ja valtion henkilöstön vaihtuvuuden kasvaessa. Keskeisinä keinoina ovat hallinnon rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen, uuden teknologian käytön tehostaminen sekä valtioneuvoston v. 2001 päättämän henkilöstöpoliittisen linjauksen mukaiset muut toimenpiteet, ministeriö toteaa.

Esitys myös nostaa veroja

Budjettiehdotus sisältää perussairausvakuutusmaksun korottamisen (0,5 prosenttiyksikköä), jonka jälkeen kaikkien vakuutettujen maksuprosentti on tasan 2,00.

Niinistö perusteli sava-maksun korottamista laajalti. Hän totesi, että sairausvakuutusjärjestelmä, jonka pitäisi nimensä mukaisesti tulisi olla vakuutusjärjestelmä, on sikäli vajaa, ettei se kata kustannuksiaan.

Toisaalta budjettiehdotuksessa myös korotetaan sekä tulonhankkimisvähennystä että kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä.

Energiatuotteiden verotusta esitetään korotettavaksi noin 5,9 prosenttia. Muutos nostaisi bensiinin kuluttajahintaa arvonlisävero mukaan lukien noin neljällä sentillä litralta. Lisäksi kuluttaja maksaisi mm. käyttämästään sähköstä energiaveroa 2 euroa nykyistä enemmän.

Budjettiesityksestä montaa mieltä


Budjettiesityksen sisältö ei vakuuta Metallityöväenliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaata. Vuorenmaa sanoo olevansa pettynyt esitykseen ja muistuttaa, ettei työllisyyttä korjata leikkauksilla eikä turvaverkkojen alas repimisellä.

SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne puolestaan odottaa hallituksen budjettiriihessä vielä puitavan palkansaajille tärkeitä aiheita, joita valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ei ollut huomioitu.

Heikentyneet työllisyysnäkymät edellyttäisivät SAK:n arvion mukaan vähintään sadan miljoonan euron lisäystä työministeriön työllisyys- ja koulutusmäärärahoihin. Parlamentaarisen aikuistyöllisyystyöryhmän esittämä Osaamisen nosto -ohjelma on käynnistettävä ensi vuonna, SAK vaatii lisäksi.

Suomen Yrittäjät pitää kuitenkin hyvänä valtiovarainministeriön tiukkaa budjettilinjaa ja esitystä tuloverotuksen alentamiseksi. Järjestön mukaan tulot ja menot on pidettävä tasapainossa kevään eduskuntavaalien aiheuttamista menopaineista huolimatta.

Teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestö TT on tyytyväinen valtiovarainministeriön esitykseen tuloveron kevennyksistä, sillä ne tukevat järjestön mukaan kotimaista kysyntää ja työllisyyttä.

TT:n mukaan tuloveronkevennysten jatkaminen on perusteltua nykyisessä epävarmassa taloustilanteessa. Lisäksi veroalennukset myös kannustavat työntekoon.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n johtaja Matti Hynynen on sitä mieltä, että valtiovarainministeriön budjettiesitys on suhteellisen neutraali syksyn tuloneuvotteluiden kannalta. STTK toivoo tuloratkaisua, joka voitaisiin nimetä työllisyystupoksi. Hallituksen pyrkimys alentaa työttömyyttä verotusta keventämällä on Hynysen mukaan sinänsä hyvä.

STTK kuitenkin pitää tärkeänä, että julkisten palveluiden laatu tai henkilöstön asema ei huonone veroratkaisun seurauksena.

Kuntaliiton mukaan valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyvät kunnallisverojen ja kuntien yhteisövero-osuuksien leikkaukset heikentävät kunnallisia peruspalveluita.

Esitykset murentaisivat edelleen kuntien verotusoikeutta tilanteessa, jossa kuntien verotulot ovat muutenkin vähentymässä, Kuntaliitto huomauttaa. Ilman uusia veronkevennyksiäkin valtion ja Kuntaliiton yhteisen arvion mukaan kunnallistalous heikkenee ensi vuonna merkittävästi, liitto muistuttaa.

Palvelutyönantajat pitää valtiovarainministeriön esittämiä tuloveron alennuksia myönteisinä yksityisten palvelualojen kannalta, mutta olisi toivonut budjettiesitykseen voimakkaampia rakenteellisia toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi.

Talousarvioesityksessä tulisi pureutua voimakkaammin työhön kohdistuvan verotuksen keventämiseen myös työn sivukulujen osalta jatkamalla työnantajan kansaneläkemaksun alentamista, PT esittää.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ei hyväksy VM:n veroratkaisuja. MTK:n mukaan VM:n esitysten toteutuminen heikentäisi entisestään maaseutuväestön taloudellista asemaa.

Ansiotulojen verokevennys ei MTK:n mukaan juurikaan alenna viljelijöiden verotusta. Sen sijaan kevennysten rahoittamiseksi esitetyt keinot, energian verotuksen ja sairausvakuutusmaksujen kiristäminen aiheuttavat huomattavat lisäkustannukset viljelijäväestölle, MTK arvioi.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Kari Jalaksen mukaan valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on hyvää se, että tuloveroasteikkoon esitetään veronalennusta kaikille tulotasoille. Keskuskauppakamarin mukaan on tärkeää, että tuloveron laskemislinjaa jatketaan.

Keskustan puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen mielestä valtiovarainministeriön budjettilinjaus ei sisällä mitään uusia avauksia työllisyystilanteen parantamiseksi. -Työllisyys ei ole hallituksen tärkeysjärjestyksessä ensimmäisellä sijalla. Esityksestä puuttuvat toimenpiteet uusien työpaikkojen luomiseksi ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi, Jäätteenmäki sanoi.

Jäätteenmäki arvostelee myös veronalennusten kohdentamista yksinomaan tuloveroihin ja "sirottelua" kaikkiin kaikkiin tuloluokkiin, mikä hänen mielestään ei ole tehokas tapa lisätä työllisyyttä.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 31.07.2002).

(Kymmenen uutiset 31.07.2002).

Lue myös:

    Uusimmat