BSE-kohu vähensi naudanlihan kulutusta

Ympäri Eurooppaa riehunut BSE-kohu laski viime vuonna suomalaisten naudanlihan kulutusta. Kokonaisuutena ruokatavat ovat terveellistymässä, sillä myös sianlihan, täysmaidon ja voin kulutus on vähentynyt, selviää maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilastoista.

Naudanlihan kulutus laski viime vuonna kuusi prosenttia 17,8 kiloon henkeä kohti. Tilastojen mukaan naudanlihan menekki on ollut lievässä laskussa jo 1990-luvun lopulta, mutta aiemmin alenema ei ole ollut yhtä jyrkkä.

-Vähennys selittyy yleiseurooppalaisella BSE-kohulla, sillä kotimainen hullun lehmän tapaus ei vielä viime vuoden tilastoissa välttämättä näy. Toisaalta alkuvuoden aikana naudanlihan kulutus on tasaantunut, eikä lasku siis vaikuta pysyvältä, arvioi tietopalvelukeskuksen aktuaari Tarja Kortesmaa.

Entistä harvemmin viime vuonna kävi kaupaksi myös sianliha, jonka kulutus laski 32 kiloon henkeä kohti. Lihan kokonaiskulutukseen mitattiin kuitenkin vain puolen kilon lasku 69 kiloon.

Punainen liha korvautui ruokapöydissä kevyemmällä, sillä siipikarjan eli kanan, broilerin ja kalkkunan menekki kasvoi. Yhteensä siipikarjanlihaa kulutettiin 14,5 kiloa, mikä on vajaat kymmenen prosenttia edellisvuotista enemmän.

Rasvoja vähemmän

Suomalaisten ruokavalion keventyminen näkyy tilastoissa maitotuotteiden sekä voin käytön laskuna. Nestemäisiä maitotuotteita kulutettiin viime vuonna vajaat 192 kiloa henkeä kohti ja voita vain 3,5 kiloa.

-Voin kulutuksessa lasku oli lähes kymmenen prosenttia, ja laskutrendi on jatkunut jo vuosia. Maitopuolella keventyminen ja terveyssuositusten läpimeno näkyy etenkin rasvattoman maidon nousuna, Kortesmaa kuvailee. Viime vuonna rasvatonta maitoa kului henkeä kohti jo yhdeksän kiloa enemmän kuin vuonna 1991.
Samaan aikaan täysmaidon kulutus on miltei romahtanut ja kevytmaidonkin laskenut.

Rasvoista margariinin kulutus on viime vuosina ollut pienessä nousussa, mutta voin kulutuksen laskua se ei ole kokonaan paikannut. Kun kasviöljyjenkin käyttö on pysynyt suhteellisen vakiintuneena, rasvojen kokonaiskulutus on tippunut 16,5 kiloon henkeä kohti.

Vihanneksia vaihtelevasti

Viljojen ja perunan kulutusmäärissä ei ole suuria muutoksia. Henkeä kohti kaikkia viljoja kului viime vuonna reilut 75 kiloa ja perunaa hieman alle 62 kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutusmäärä on pysynyt suhteellisen tasaisena, mutta viime vuonna se vähentyi hieman. Jokainen suomalainen kulutti vihanneksia 50,9 kiloa.

-Vihannesten kulutus kulkee melko lailla käsi kädessä satotilanteen ja sitä kautta hinnan kanssa. Jos esimerkiksi kotimaista tomaattia on paljon ja tasaisesti tarjolla, hinta laskee ja kulutus yleensä nousee, Kortesmaa jatkaa.

Hedelmäpuolella nousussa oli sitrushedelmien käyttö, muiden hedelmätuotteiden kulutuksessa ei selviä muutoksia ollut. Säilykkeet ja mehut mukaan lukien hedelmiä kului viime vuonna reilut 91 kiloa henkeä kohti.

(MTV3-STT)

15:21

Lue myös:

    Uusimmat