Brysselissä väännetään EU:n ilmastonmuutosrahoista

Maanantaina Kööpenhaminassa startanneet ilmastoneuvottelut etenevät hitaasti, koska esimerkiksi kehitysmaat odottavat tietoa siitä, miten avokätisesti teollisuusmaat ovat valmiita tukemaan niitä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Brysseliin kokoontuvat EU-johtajat yrittävät pukata Kööpenhaminan keskusteluun vauhtia sopimalla EU:n tuesta kehitysmaille lyhyellä aikavälillä eli vuosina 2010 - 2012.

Loppusummasta tulee vääntö

EU-huippukokouksen loppuasiakirjan luonnoksessa on vielä tyhjä tila summan kohdalla, mutta EU-komission näkemyksen mukaan EU-maiden tulisi antaa kehitysmaille vuosittain noin kaksi miljardia euroa vuosina 2010 - 2012.

Britannia ja Ruotsi ovat jo luvanneet rahaa, mutta esimerkiksi Puola ei halua antaa mitään. Saksan mielestä taas on liian aikaista paljastaa EU:n kortteja vielä tässä vaiheessa, kun neuvottelut ovat niin kesken.

EU:n apusummasta sopiminen tulee siis olemaan vaikeaa. Tähän asti EU-maat ovat onnistuneet vain punnertamaan yhteisen näkemyksen siitä, että kehitysmaat tarvitsevat seuraavien kolmen vuoden aikana vuosittain 5 - 7 miljardia euroa. EU-komission mukaan EU:n osuus tästä olisi noin kolmannes eli noin kaksi miljardia euroa.

Jos EU-maat onnistuvat sopimaan avustuksensa määrästä, tieto antaa vauhtia ja toivoa Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin. EU:n ratkaisu lisäisi myös Yhdysvaltojen ja muiden rikkaiden maiden paineita kertoa omista tukisummistaan.

Tiukempia päästöleikkauksia EU:lle?

Osa EU-maista haluaisi EU:n leikkaavan kasvihuonepäästöjään sovittua enemmän. EU-maathan ovat sitoutuneet vähentämään päästöjä joka tapauksessa 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi on sovittu, että leikataan 30 prosenttia siinä tapauksessa, että muut teollisuusmaat tekevät samoin.

Toistaiseksi vain Japanin lupaukset ovat samaa luokaa EU:n kanssa. EU:n laskelmien mukaan muut teollisuusmaat ovat luvanneet toistaiseksi yhdessä vain 13 prosentin päästöleikkaukset.

On selvää, että tänään alkava kaksipäiväinen EU-huippukokous ei sovi EU:n päästöleikkausten kiristämisestä. Huippukokous keskustelee kuitenkin siitä, missä olosuhteissa EU voisi sitoutua 30 prosentin leikkauksiin. Lopulliset ratkaisut asiassa tehdään ensi viikolla, kun myös EU-maiden johtajia matkaa Kööpenhaminaan ilmastokokouksen viimeisiksi päiviksi.

Tiedemiesten mukaan teollisuusmaiden pitäisi leikata päästöjään 25 - 40 prosenttia ennen vuotta 2020, jotta maapallon lämpötila ei nouse yli kriittisenä pidetyn rajan eli yli kaksi astetta.

Katso Anne Sjöholmin raportti Brysselistä