Brysselissä sopimukseen laajentumisen rahoituksesta

Sopimuksen syntyyn vaikutti Saksan ja Ranskan pääseminen sopuun maatalouden tuista.

Sopimus mahdollistaa EU:n laajenemisen aikataulussaan. EU päättänee liittymisneuvottelut Puolan, Tsekin, Unkarin, Slovakian, Latvian, Viron, Kyproksen ja Maltan kanssa joulukuussa.

EU ja Nato solmimassa sopimuksen

EU:n korkean edustajan Javier Solanan mukaan Euroopan unioni ja sotilasliitto Nato ovat pääsemässä sopuun yhteistyöstään.

Solana kertoi EU-maiden johtajien vahvistaneen oman kantansa. -On mahdollista, että pääsemme sopimukseen ennen Naton huippukokousta Prahassa, Solana kertoi Brysselissä.

Kriisinhallintajoukkojaan kehittävä EU on jo reilut kaksi vuotta hakenut ratkaisua, jotta se voisi tukeutua tarvittaessa Naton voimavaroihin. Sovun esteenä ovat olleet Turkki ja Kreikka.

Solana korosti neuvottelevansa Naton kanssa, ei vain yksittäisten Nato-maiden kanssa. Hän uskoi kuitenkin myös Turkin taipuvan ratkaisuun. -Asia pitäisi olla myös Turkin hyväksyttävissä, Solana sanoi. On epävarmaa, pystyykö Turkki ilmoittamaan kantaansa ainakaan ennen marraskuun alun vaaleja.

Espanjalainen Solana on aiemminkin ollut toiveikas Nato-sopimuksen suhteen. Hän ei paljastanut tiedotustilaisuudessa ratkaisun yksityiskohtia.

Suomi saanee vaatimuksensa läpi

Suomi on saamassa vaatimuksensa maataloudesta läpi Brysselin huippukokouksessa. Luonnoksessa kokouksen loppuasiakirjaksi todetaan, että epäsuotuisilla alueilla asuvien tuottajien edut on turvattava ja että maataloutta on voitava jatkaa kaikkialla Euroopassa.

Pääministeri Paavo Lipponen totesi ensimmäisen kokouspäivän jälkeen Suomen pitävän ratkaisevan tärkeänä, että unionin maatalousmenojen jäädyttäminen ei tee mahdottomaksi jatkaa maataloustuotantoa Suomessa.

Suomi vetosi neuvotteluissa EU:n aikaisempiin päätöksiin, joiden mukaan maatalouden on jatkuttava myös heikoimmilla alueilla. Viittaus Luxemburgissa ja Berliinissä tehtyihin päätöksiin ilmaantui luonnokseen iltapäivän aikana.

Neuvotteluissa jatkettiin sukkulointia jäsenmaiden välillä. Saksa ja Ranska selvittelivät keskenään vielä oman kahdenvälisen sopimuksensa yksityiskohtia. Maat tulkitsivat torstaina syntynyttä ratkaisuja eri tavoin eivätkä olleet aluksi yhtä mieltä siitä, millä tasolla menot piti jäädyttää vuodesta 2007 alkaen. Ratkaisun kerrottiin syntyneen, mutta Hollanti oli vuorostaan tiukkana, ja vaati sitoumusta että maatalouden suoria tukia aletaan purkaa tulevalla rahoituskaudella.

(MTV3-STT-Reuters)

(Seitsemän uutiset 25.10.2002)