Britannia jäädyttänee EU-kansanäänestyksensä

Britannia jäädyttää todennäköisesti kansanäänestyksensä EU:n perustuslaista Ranskan ja Hollannin murskaavien äänestystulosten myötä. Ulkoministeri Jack Straw'n odotetaan vahvistavan asian maan parlamentille ensi viikolla.

Alun perin äänestys piti järjestää ensi vuoden keväällä. Britannian ei kuitenkaan uskota julistavan perustuslakia haudatuksi ennen kahden viikon kuluttua pidettävää EU-huippukokousta. Sekä pääministeri Tony Blairille että muille EU-maiden johtajille on diplomaattisesti erittäin tärkeää, että viralliset päätökset perustuslain kohtalosta tehdään yhtenä rintamana. Britanniasta tulee EU:n puheenjohtajamaa 1. heinäkuuta.

- Ei ole yhden jäsenmaan tehtävä julistaa sopimusta kuolleeksi, Britannian Eurooppaministeri Douglas Alexander sanoi BBC:lle.

EU:n poliittinen tilanne pysyy siten sekavana ainakin 16. ja 17. päivän huippukokoukseen saakka. Tuolloin jäsenmaiden pitäisi päättää, hylätäänkö perustuslaki, ja jos niin tehdään, mikä sen vaihtoehto on. Laki ei tule voimaan ilman kaikkien maiden hyväksyntää.

Laajentumiskomissaari Olli Rehn toivoi tänään, että huippukokous antaisi selvän signaalin sopimuksen tulevaisuudesta. Pitkään jatkuvan poliittisen epävarmuuden on pelätty mm. nakertavan luottamusta euroon.

EU-maiden lehdistö arvioi tänään melko yksituumaisesti perustuslain romahtaneen lopullisesti Hollannin tuloksen myötä. Myös Britannian entinen EU-komissaari Neil Kinnock kehotti poliitikkoja hyväksymään, että perustuslaki on käytännössä kuollut.

Virallisesti perustuslain ratifiointiprosessi kuitenkin jatkuu. Latvian parlamentti hyväksyi tänään lain kymmenentenä maana.

21 miljoonaa äänesti vastaan

Ranskassa ja Hollannissa perustuslakia vastaan äänesti yhteensä noin 21 miljoonaa kansalaista. Molemmissa maissa peräti 70 prosenttia ihmisistä kävi uurnilla. Vielä Ranskan sunnuntaisen äänestyksen jälkeen moni EU-vaikuttaja piti perustuslain kaatumisen syynä Ranskan sisäpolitiikkaa - ei EU:ta tai perustuslakia.

Selityksen uskottavuus väheni kuitenkin selvästi Hollannin eilisen tuloksen jälkeen. Ranska ja Hollanti ovat unionin alkuperäisiä jäseniä, ja kansalaiset periaatteessa hyvin myönteisiä EU:lle. Molemmissa maissa EU:sta on myös keskusteltu suhteellisen vilkkaasti, eikä tulosta voi siksi helposti leimata pelkäksi kansan ymmärtämättömyydeksi.

Monet tarkkailijat arvioivat äänestysten osoittaneen, että kansalaiset ovat yksinkertaisesti pudonneet poliitikkojen tarjoilemasta EU-kyydistä. Unioni etenee joko liian nopeasti tai väärään suuntaan.

- Poliitikot ovat innostuneet, kansa on hengästynyt, summaa ranskalainen talouslehti La Tribune. Lehden mukaan EU on pitänyt erheellisesti itsestäänselvänä, että kansalaiset tukevat euron tai itälaajentumisen kaltaisia suurhankkeita.

-Tämä ei ollut ääni Eurooppaa vastaan, mutta ihmisillä on epäilyjä hankkeen luonteesta, Hollannin pääministeri Jan Peter Balkenede osaltaan myönsi.

Hollantilaisista ei-puolen äänestäjistä 59 prosenttia kertoi äänestäneensä EU:n nykytilaa vastaan. 30 prosenttia kertoi vastustaneensa itse perustuslakia. Vain 11 prosenttia sanoi protestoineensa maan hallitusta.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 02.06.2005)