Britannia: EU:lle omat nopeat toiminnan joukot

Britannia ehdottaa EU:lle itsenäisiä nopean toiminnan joukkoja. Brittipoliitikkojen mukaan EU:n pitäisi kyetä lähettämään joukkoja kriisialueelle 60 päivässä. Joukkojen koko voitaisiin Britannian mukaan päättää tapauskohtaisesti.

Britannia esitti ehdotuksensa illalla Brysselissä, missä Unionin ulko- ja puolustusministerit ovat ensimmäistä kertaa yhdessä koolla pohtimassa Unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Myös Ranska kannattaa joukkojen perustamista. Ranskan näkemyksen mukaan joukkoihin tarvittaisiin
50 000-60 000 miestä.

Keskeisinä asioina jäsenvaltioiden kesken olivat esillä myös operaatioissa tarvittavat päätöksenteon rakenteet ja yhteistyö EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa. Keskustelu kattoi sekä sotilaallisissa että siviilioperaatioissa tarvittavat resurssit. Puheenjohtajamaan Suomen ulkoministeri Tarja Halonen luonnehti keskusteluja yksituumaisiksi. -Tämä oli hyvä alku, Halonen totesi. Halonen oli haluton arvioimaan ajankohtaa, jolloin EU aikaisintaan kykenisi muodostamaan yhteisen joukon kriisioperaatiota varten. Asiasta on tarkoitus tehdä kaksi raporttia, joka hyväksyttäisiin Helsingin EU-huippukokouksessa.

Solana: yhteistyötä Naton kanssa tarvitaan

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja Javier Solana totesi, että unionin on vahvistettava huomattavasti valmiuttaan kriisejä varten ja myös sotilaallisen päätöksenteon rakenteita. Solana painotti myös yhteistyötä Naton kanssa. Solanan mukaan kyse on paljolti siitä, miten järjestelmästä voidaan tehdä mahdollisimman luotettava. Tarkoituksena on tuottaa mekanismi, joka kattaa kaikenlaisen kriisinhallinnan siviilioperaatioista sotilaallisiin toimiin, Solana korosti. -Kaikki ministerit korostivat voimavarojen tarvetta, Solana sanoi.

Ranska: Koko yksi armeijakunta

Sotaharjoitus

Ranskan puolustusministeriössä on kaavailtu, että vuonna 2002 EU:lla pitäisi olla nopean toiminnan joukot. Kriisinhallintaan tarvittaisiin armeijakunnan vahvuinen eli 50 000-60 000 miehen joukko. Joukkojen tukena pitäisi Ranskan mukaan olla 300-500 lentokonetta, joista 150-300 olisi hävittäjiä. Ranskalaisten mielestä tarvittaisiin myös 15 isoa laivastoalusta.

Brysselissä ei muodollisesti keskusteltu Suomen valmistelemasta kriisinhallinnan taustapaperista, mutta kaikilla valtioilla esitys on toki tiedossa ja käytännössä puhuttiin sen sisältämistä asioista. Suomi korostaa, että kriisipesäkkeisiin pitäisi pystyä lähettämään nopeasti itsenäisiä sotilasjoukkoja. Paperissa ei oteta kantaa sotilaiden lukumäärään. Ehdotus on saatava valmiiksi marraskuun loppuun mennessä ja ulkoministerit käsittelevät sitä 6. joulukuuta pidettävässä kokouksessaan.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat