Breivikin asianajaja: Pahimmillakin rikollisilla on ihmisoikeudet

Lippestad aloitti siitä miten juttu tuli hänelle.

- Olin palannut Ruotsista lomalta ja kuulin kovan pamauksen Oslossa. Menin kotiin ja käänsi television päälle. Liimauduimme sen ääreen.

- Menin nukkumaan puolenyön aikaan ja aamukuudelta heräsin puhelinsoittoon. Se oli poliisi, Lippestad kertoi. Poliisi sanoi Breivikin pyytäneen Lippestadia asianajajakseen.

Poliisi kiirehti asianajajaa kertomalla, että Oslossa on enemmän pommeja ja pidätetty ei halua puhua niistä ennen kuin asianajaja on paikalla.

- Ensiajatukseni oli, etten ryhdy toimeen missään nimessä. Herätin vaimoni ja keskustelimme asiasta. Sanoin, että ihmiset tulevat vihaamaan minua tämän työn takia.

Sairaanhoitajana työskentelevä vaimo nousi ja laittoi television päälle. Siellä kerrottiin, että kuolleita on yli sata.

- Kysyin vaimolta uudestaan mielipidettä. Hän ihmetteli, että mikä siinä on ongelma. Jos terroristi olisi loukkaantunut, me olisimme hoitaneet häntä. Sinun on päätettävä itse.

Lippestad päätti ottaa tehtävän.

"Breivik halusi pizzaa"

- Olen tavannut melkoisen joukon rikollisia, mutta tämä oli poikkeuksellinen. Tämä mies oli tappanut lähietäisyydeltä 69 teiniä ja asentanut pommin keskustaan, jossa kuoli kahdeksan lisää.

- En voinut lähestyä häntä tuollaisilla ajatuksilla. Minun piti ajatella, että hän on ihminen ja ihmisoikeudet takaavat hänelle oikeuden puolustautua.

- Ajattelin, että hän olisi hermostunut, mutta Breivik oli rauhallinen ja nälkäinen. Hän halusi pizzaa.

- Kysyin miksi hän halusi minut puolustajaksi, Lippestad kertoi. Breivik oli sanonut, että syynä oli aiempi juttu, jossa Lippestad oli puolustanut murhasta syytettyä äärioikeistolaista.

Lippestad teki teki Breivikille selväksi, ettei hän ole äärioikeistolainen. Hän huomautti myös ettei politiikasta puhuttaisi, vaan tehtävä liittyisi vain lakiin.

Sen jälkeen alkoivat kuulustelut. – Ne olivat uskomattomia. Hän kertoi yksityiskohtaisesti jokaisesta ampumisesta.

- Kysyin haluaako hän todella antaa näin yksityiskohtaisen lausunnon. Breivik oli enemmän kiinnostunut Cocacolasta, josko se olisi sokeritonta.

Tieto siitä, että Lippestad puolustaisi Breivikiä tuli julkisuuteen. Kuulustelut kestivät iltakymmeneen.

3560 viestiä puhelimessa

- Minun piti antaa medialle lausunto. Olin todella hermostunut. Minulla ei ollut käsitystä siitä mitä sanoisin. Laitoin puhelimeni päälle. Siinä oli 3560 viestiä ja soittoa.

Viestit jakautuivat kolmeen ryhmään. Yksi osa oli uhkauksia, toinen oli pahoitteluja siitä että Lippestad oli ottanut työn ja kolmas ryhmä viestejä medialta.

- Poliisi ehdotti, että he veisivät minut takakautta. Kotiin ei kuulemma kannattanut mennä ja sinne oli jo lähetetty poliisipartio.

- Breivik ei osoittanut mitään katumusta. Motiivikin oli outo. Mietin miten selittäisin tämän tiedotusvälineille.

- Olenko kommentoimatta? Sanonko ettei hän kadu ja syynä on kristittyjen ja muslimien sota? Sanonko, että hän pitää tekoa tarpeellisena.

Lippestadilla oli keltainen postit-lappu, jolle hän kirjoitti viestintästrategiansa. Hän oli päättänyt esiintyä mahdollisimman rauhallisena ja korostaa demokrattiista järjestelmää.

Lippestad päätyi kertomaan siitä miksi hän puolustaa Breivikiä ja miksi hänellä on oikeus puolustukseen. Hän halusi tehdä selvän eron oman ja Breivikin ajatusmaailman välille.

Kotona poliisin lisäksi odottamassa oli suurehko joukko kansalaisia. Taloon oli heitetty tomaatteja ja piirretty hakaristejä.

Muutamassa päivässä raaka viha kuitenkin korvautui ymmärryksellä. – Jopa pahimmalla rikollisella on ihmisoikeudet, Lippestad sanoi.

Lippestadin mukaan tämä ei ollut vain hänen ansiotaan, vaan demokratian korostamisesta puhuivat monet poliitikot ja Utöyalta pelastunut nuori.