"Brasilia ei ole vain jalkapalloa" – kisojen miljardikulut suututtavat

Brasilia käyttää 11 miljardia euroa parhaillaan järjestettäviin maanosaliittojen turnaukseen ja ensi vuoden MM-kisoihin.

Mielenosoittajat käyttäisivät rahat terveyspalveluihin ja koulutukseen.

– Brasilia ei ole vain jalkapalloa ja juhlimista. Meillä on muitakin huolia, kuten vähäiset investoinnit asioihin, joilla on oikeasti merkitystä, sanoo Rio de Janeirossa protestoinut 24-vuotias asianajaja Daiana Venancio.

Sadattuhannet ihmiset vaativat maanantaina loppua myös korruptiolle. Mielenosoitukset jatkuivat suurimmissa kaupungeissa tiistaiaamuun asti.

Suurimmat mielenosoitukset nähtiin Rio de Janeirossa, jossa 100 000 ihmistä marssi kaduilla. Poliisi ampui kumiluodeilla ja kyynelkaasulla nuoria, jotka sytyttivät autoja palamaan, rikkoivat pankkien ikkunoita ja ryöstivät kauppoja.

Mielenosoituksia järjestettiin myös suurimmassa kaupungissa Sao Paulossa, pääkaupungissa Brasiliassa ja Belo Horizontessa. Protestit sujuivat enimmäkseen rauhallisesti.

"Hallitus ruokkii korruptiota"

Mielenosoitukset ovat osa kaksi viikkoa jatkunutta protestiaaltoa, joka sai alkunsa Sao Paulon korotettua hieman bussilipun hintaa. Paikalliset mielenosoitukset kasvoivat maanlaajuisiksi, kun poliisi käytti väkivaltaa protestoijia vastaan.

Vakavin yhteenotto sattui torstaina Sao Paulossa, kun sata ihmistä loukkaantui kumiluodeista ja kyynelkaasusta.

Nyt kyse on paljon muustakin kuin bussilipun hinnasta. Brasilialaiset ovat tyytymättömiä tuloeroihin sekä huonosti toimivaan julkiseen liikenteeseen.

– Hallitus on vuosien ajan ruokkinut korruptiota. Ihmiset osoittavat mieltään järjestelmää vastaan, sanoo Sao Paulossa marssinut 28-vuotias myyjä Graciela Cacador.

Osansa protesteista on saanut jalkapallon maanosaliittojen turnaus. Brasilian voittaessa lauantaina avausottelun Japania vastaan tuhat ihmistä osoitti mieltä stadionin ulkopuolella.

Jalkapallokisojen lisäksi Brasilia isännöi olympialaisia vuonna 2016. Maa on haalinut arvokisoja osoittaakseen nousuaan kansainväliseksi mahdiksi.

Pormestari tapaa protestoijia

Brasiliassa nähtiin vastaavia levottomuuksia edellisen kerran vuonna 1992, kun silloinen presidentti Fernando Collor de Mello pakotettiin eroamaan.

Nykyisen presidentin Dilma Rousseffin mukaan mielenosoitukset ovat laillisia. Hänen kannatuksensa on kuitenkin lähtenyt laskuun ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hänet valittiin tehtävään vuonna 2011.

Sao Paulon pormestarin Fernando Haddadin oli määrä tavata mielenosoittajien edustajia tiistaina. Siihen asti hän oli sivuuttanut keskustelut julkisen liikenteen hinnoista.

Nousuvuosien jälkeen Etelä-Amerikan talousmahdin kasvu on hidastunut.

– Äänestäjät tulevat todennäköisesti olemaan yhä tyytymättömämpiä pienen kasvun mahdollistamiin julkisiin palveluihin, sanoi Christopher Garman, konsulttiyhtiö Eurasia Groupin poliittinen asiantuntija.

(MTV3 - STT - AFP - Reuters)