Bosnialaisten paluumuutto on saanut vauhtia

Kaiken kaikkiaan noin puoli miljoonaa bosnialaista on paennut EU-maihin, lähinnä Saksaan. Pakolaisia on myös Bosnian naapurimaissa eli entisen Jugoslavian alueen maissa. Kotiin palanneiden tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä kaikki eivät ole mukana viranomaisten paluumuutto-ohjelmissa.

Paluumuuton onnistumiseen vaikuttavat oleellisesti kotimaan olot eli se, löytävätkö palaajat työtä ja saavatko he muutoin asiansa kuntoon, korostaa pakolaiskysymyksiä selvittänyt tutkija Khalid Koser brittiläisestä Sussexin yliopistosta. Koser puhui tänään Helsingissä siirtolaisuutta ja pakolaisuutta käsittelevässä seminaarissa.

Karkotusuhka tuo jalat alle

Useimmat Bosnian pakolaiset saivat ulkomailla aluksi tilapäisen oleskeluluvan. Yksi vastaanottajamaiden keino vauhdittaa paluumuuttoa on jättää tilapäiset luvat uusimatta tai jopa peruuttaa niitä ja karkottaa pakolaisia - vaikka vapaaehtoisen paluun puolesta kauniisti puhutaankin.

Etenkin Saksa on tällä tavoin hätistänyt bosnialaisia kotiinpaluun tielle. Saksassa heitä on ollutkin tuntuvasti enemmän kuin muissa EU-maissa, enimmillään yli 300 000.

-Siitä, miten suuri merkitys pakkopalautuksella on, ei ole varmuutta. Bosnian paluumuuttajien haastatteluissa on kuitenkin ilmennyt, että karkottamisen uhka on yksi paluupäätökseen vaikuttavista seikoista, sanoo Koser.

-On syytä jopa kysyä, missä määrin tällaisen uhan alla tehty paluupäätös on vapaaehtoinen. Usein yksittäiset pakolaiset ja perheet mieluummin lähtevät kaikessa hiljaisuudessa kuin suostuvat karkottamisen tuomaan nöyryytykseen, hän huomauttaa.

Pakolais- ja siirtolaisseminaarin järjestäjiä ovat kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM ja Jyväskylän yliopisto. Seminaari jatkuu vielä lauantaina. Mukana on noin sata tutkijaa, parlamentaarikkoa ja valtionhallinnon edustajaa Pohjoismaista ja Baltian maista.
(STT)