Bosman mullisti jalkapalloilun 10 vuotta sitten

Jean-Marc Bosman, kuva: AP
Jean-Marc Bosman, kuva: APaP
Julkaistu 14.12.2005 16:10

Torstaina on kulunut 10 vuotta EU-tuomioistuimen päätöksestä, joka mullisti jalkapalloilun. Belgialaisen Jean-Marc Bosmanin nimi jäi historiaan, kun hänen yli viisivuotinen oikeustaistelunsa päättyi voittoon: perinteiset karanteenit eli siirtokorvaukset seurojen välillä ovat laittomia, eikä pelaajilla ole EU:n sisällä kansallisia kiintiöitä.

Päätös herätti kuohuja, ja varsinkin Euroopan jalkapalloliiton Uefan johto ruotsalaisen Lennart Johanssonin johdolla oli kauhuissaan. Seurojen talous oli perustunut pelaajakauppoihin. Jälkeenpäin tilanne on rauhoittunut, eikä EU-tuomioistuin käytännössä "tuhonnut" niin paljon kuin pelättiin. Tilalle keksittiin toimintatavaksi "voimassa olevan sopimuksen ostaminen".

Ensimmäinen poliitikkojen reaktio oli urheilun oman artiklan saaminen Maastrichtin sopimukseen kilpailulainsäädännön ohittamiseksi, mutta sitä ei vieläkään ole synnytetty uusienkaan sopimusten myötä. Sen sijaan muut ratkaisut ovat pitäneet tilanteen jokseenkin ennallaan: rikkaat ovat rikastuneet, ja raha liikkuu entistä enemmän.

Suomessa alku oli huono. HJK:n mestarien liigaan vienyt valmentaja Antti Muurinen muistelee, miten HJK menetti Mikael Forssellin ja Aki Riihilahden ulkomaille täysin ilmaiseksi. Myöhempi päinvastainen esimerkki solidaarisesta lähtijästä oli Petri Pasanen FC Lahdesta.

- Tärkeätä on, että rahaa jäisi Suomeen pyörittämään kotimaista seuratoimintaa. Siksi seurojen ja pelaajien pitäisi rohkeasti tehdä pitkiä sopimuksia, sillä kyllä niistä pääsee eroon, kun kauppaa halutaan käydä, Muurinen sanoi keskiviikkona.

Allekirjoituspalkkio pelaajan taskuun

Muutamat huippupelaajat Euroopassa ovat onnistuneet vaihtamaan seuraa niin, että ovat pelanneet sopimuskautensa loppuun ja hyötyneet seuranvaihdossa tuntuvalla ns. allekirjoitusrahalla.

Yleiseksi käytännöksi on tullut tehdä niin pitkiä sopimuksia, että seuranvaihto tapahtuu ostamalla entinen sopimus irti. Vaikka pelaajilla on työvoimana oikeus vaihtaa työpaikkaansa, on karanteenien ja siirtokorvausten tilalle vakiintuneet uusi termi ja kasvavat summat.

Näin on pääsääntöisesti myös Suomessa, jossa lisäksi on saatu aikaan kattava kasvatuskorvausjärjestelmä: pääsarjatasolle yltäneistä maksetaan alle 23-vuotiaaksi kasvattajaseuralle kultakin juniorivuodelta.

Bosman itse oli jo täyttänyt 30 vuotta, kun hän voitti juttunsa. Pelaajalle itselleen taloudellinen hyöty oli vähäinen, mutta hänen nimensä jäi kirosanaksi monelle jalkapallojohtajalle. Oikeudenkäynti vei rahat ja avioliiton, ja Bosman muutti asumaan takaisin vanhempiensa luo. Asiasta hyötyneiden pelaajienkin solidaarisuus ammattilaisjalkapalloilun rakenteen kyseenalaistajalle ja järkyttäjälle jäi lähinnä hollantilaisten ja joidenkin belgialaispelaajien varaan.

Bosman ei perunut kannetta edes rahasta

Matkan varrella Bosmanille tarjottiin kertomansa mukaan 900 000 dollarin korvausta kanteen peruuttamisesta, mutta hän kieltäytyi. Kaikki alkoi siitä, kun Liege tarjosi uutta sopimusta 75 prosenttia pienemmällä palkalla. Pelaaja ei suostunut, mutta siirto ranskalaiseen Dunkirkiin kariutui Liegen liian suureen karanteenivaatimukseen.

Tällä hetkellä mies tuntee itsensä katkeraksi ja kysyy itseltään, voittiko hän itse asiassa yhtään mitään. Itse hän ei ole valmis enempiin kommentteihin.

Jalkapallon tuomitut siirtokorvaukset ovat nyt vain toisella nimellä laillisia "sopimuksen ostoja", ja maakiintiöitäkin puuhataan takaisin, jotta Chelsean muukalaislegioonat eivät toistuisi. Henki on se, että tietyn osan pelaajista olisi oltava omia kasvatteja.

Jääkiekossa Bosmanin tapaus aiheutti myös pelonsekaisia tunteita, mutta kansalliset sisäiset siirtomaksut ovat jääneet voimaan - joskin summat ovat vakiintuneet silloisen tason alapuolelle. Samoin kansainvälinen liitto IIHF on neuvotellut NHL:n siirtosopimusten jatkuvuuden eurooppalaispelaajille. Liigan toimitusjohtaja Urpo Helkovaara pelkäsi 10 vuotta sitten Ruotsin karkaavan, kun karanteenirahat jäävät saamatta, ja sanoi toisena kadehdittavana esimerkkinä lahden takaa verotuksen jaksotuksen: tätä Suomessa on pystytty seuraamaan perässä - tosin järjestelmä on jatkuvasti luistimenvedon jäljessä.

(MTV3-STT-AP-AFP)

Tuoreimmat aiheesta

Jalkapallo