Bildt: Ruotsin vetäytyminen Afganistanista merkitsisi Suomen hylkäämistä

Ruotsalaissotilaiden läsnäolo Afganistanissa puhuttaa Ruotsin vaalitaistelun loppusuoralla.

Oppositio vaatii joukkojen kotiuttamista, kun taas maan ulkoministeri, maltillista kokoomusta edustava Carl Bildt katsoo, että pelkkä tieto vetäytymisaikataulusta voisi vaarantaa myös suomalaissotilaiden turvallisuuden.

Sosialidemokraattien vetämä punavihreä oppositio ilmoitti viikko sitten Ruotsin aloittavan sotilaidensa vetämisen Afganistanista jo ensi vuonna - mikäli se voittaa vaalit.

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) pitää Ruotsin opposition puheita osana maan vaalikeskustelua. Stubb vieraili tänään Tukholmassa, missä hän oli tukemassa kokoomuksen ruotsalaisen sisarpuolueen, maltillisen kokoomuksen vaalikampanjaa.

- Olettaisin, että tämä on osa Ruotsin vaalipoliittista keskustelua. Kyllä tällaiset suuret päätökset toki tehdään vaalien jälkeen, mutta Ruotsin ulkopolitiikka on yleensä ollut pitkäjänteistä. Siinä mielessä en näe aihetta suurempaan huoleen tässä vaiheessa, Stubb totesi.

Ruotsin porvarihallitus on kuitenkin ottanut vasemmisto-opposition ilmoituksen mahdollisesta vetäytymisestä Afganistanista tyrmistyksellä.

- Mikäli ryhtyisimme vetäytymään Afganistanista yksipuolisesti neuvottelematta Suomen kanssa, niin samalla hylkäisimme Suomen, eikä se olisi lainkaan hyvä asia. Todennäköisesti amerikkalaiset korvaisivat meidät, mutta menettäisimme ulkopoliittisen vaikutusmahdollisuuden ja hylkäisimme myös afganistanilaiset, joita olemme auttaneet vuosikausia, jylisi ulkoministeri Carl Bildt.

Bildt sanoo, että tieto joukkojen lähdöstä saattaisi innostaa kapinalliset lisäämään iskujaan - silloin ne kohdistuisivat myös suomalaisiin. Ruotsin hallitus ei näin ollen aio vetäytymisaikatauluja asettaa, korosti Bildt.

Ulkoministerit esittivät Tukholmassa, että Euroopan Unionin rahoilla perustetaan selkkausten ratkaisuun ja rauhanvälittämiseen itsenäisen rauhaninstituutti. Se kouluttaisi eurooppalaisia asiantuntijoita tilanteisiin, joissa perinteinen diplomatia ei aina toimi.

Katso Kari Lumikeron juttu Tukholmasta

Lue myös:

    Uusimmat