Bildt: Irak joka tapauksessa kohti parempaa

Irakin tulevasta hallinnosta tuntuu olevan yhtä monta mielipidettä kuin on puhujaa. Suomessa vierailleen Ruotsin entisen pääministerin Carl Bildtin mukaan kritiikin seassa olisi hyvä muistaa, että tuleva hallinto on joka tapauksessa parempi kuin entinen. Tanskan roolin kasvattaminen Irakin jälkihoidossa on Bildtin mukaan liittoumalta järkevä veto.

Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt toimi sekä YK:n että EU:n edustajana Balkanilla monta vuotta. Rauhanturvatoiminnan ammattilainen näkee Irakin nykytilanteessa myös valoisia puolia, vaikka kansainvälisen yhteisön rooli on edelleen epäselvä.

- Riippumatta siitä osallistuuko YK, tästä tulee vaikea operaatio. Varmaa on, että Irakin tilanteesta tulee parempi kuin ennen, Ruotsin ex-pääministeri Carl Bildt sanoo.

Pohjoismaista ainoana Yhdysvaltain johtamiin sotatoimiin osallistunut Tanska sai hieman yllättäen tänään johdettavakseen yhden Irakin neljästä hallintoalueesta. Yhden sukellusveneen lähettäminen liittouman joukkojen jatkoksi poiki suuren vastuun Irakin jälleenrakentamisessa. Bildtin mielestä kyseessä ei välttämättä ollut palkinto lojaalisuudesta, vaan USA:n järkevä poliittinen veto.

- Se on hyvä siirto liittoumalta, sillä muissakin maissa kuin USA:ssa ja Britanniassa on osaamista. Se, että Tanska on mukana, on vahvuus.

Paasikivi-seuran tilaisuudessa puhunut Carl Bildt muistuttaa, että eurooppalaisten keskinäistä kinailua ei Atlantin takana välttämättä koeta edes ongelmaksi, se kun vain korostaa Yhdysvaltojen asemaa maailman napana.

- Jos EU ei löydä yhteistä linjaa, USA:n voi olla kätevää toimia niiden kanssa, jotka ovat halukkaita osallistumaan. Se on kuitenkin Euroopalle vaarallinen tie.

Bildtin mukaan EU:n yhteinen puolustus olisi yksi lääke vaikutusvallan hupenemiseen. Tämä voisi kuitenkin toteutua vain, jos myös Iso-Britannia osallistuu. Silloin Bildt näkisi mukana mielellään myös Suomen ja Ruotsin.

Venäjän Nato-jäsenyys esiin kymmenen vuoden kuluessa

Bildt ennustaa, että Venäjän Nato-jäsenyys nousee ajankohtaiseksi kysymykseksi kymmenen vuoden sisällä. Bildt sanoi Paasikivi-seuralle, että viimeistään siinä vaiheessa alkaa vaikuttaa varsin erikoiselta, jos Suomi ja Ruotsi eivät ole Naton jäseniä. Bildt piti sitä vastoin täysin poissuljettuna mahdollisuutta, että Venäjä jonakin päivänä liittyisi EU:n jäseneksi. Siihen Venäjä on liiaksi suurvalta, joka ei sovi EU:n kaltaiseen yhteisöön, joka perustuu siihen, että jäsenmaat luovuttavat osan itsemääräämisoikeuttaan, Bildt arvioi.

- En voi nähdä tilannetta, jossa Venäjä antaisi Brysselissä istuvan kilpailukomissaarin määrätä öljy- tai kaasuteollisuutensa ratkaisuista, Bildt totesi.

Bildtin mukaan Pohjoismaiden erilaiset linjaratkaisut suhteessa Natoon, EU:hun ja Emuun haittaavat niiden vaikutusvaltaa Euroopassa. Se käy lähivuosina entistä selvemmäksi, kun Baltian sekä muut Keski- ja Itä-Euroopan maat liittyvät järjestelmällisesti kaikkiin läntisiin yhteisöihin. Ratkaisuilla on aikanaan ollut omat historialliset perustelunsa, mutta ne ovat nyt menettäneet merkityksensä, sanoi Bildt.

Hän arvioi, että Suomessa ja Ruotsissa nähdään edelleen liittoutumattomuus ja liittoutuminen jyrkästi toisistaan eroavina ratkaisuina. Itse asiassa kyseessä on nykyään harmaasta vyöhykkeestä; erot häivenevät entisestään, kun sekä EU ja Nato molemmat kehittyvät yhä enemmän turvallisuusjärjestöiksi.

(MTV3-STT)

(Yhdeksän uutiset 05.05.2003).

Lue myös:

    Uusimmat