Berliinin muurin murtumisesta 10 vuotta

Berliinin muuri murtui marraskuun 9. päivän iltana 10 vuotta sitten päättäen lähes kolme vuosikymmentä jatkuneen jaon Euroopan sisällä ja kaataen kylmän sodan vihatun symbolin. Tuon illan tapahtumat johtivat ketjureaktioon, joka hajotti Neuvostoliiton, mursi sen johtaman Varsovan liiton ja johti Saksojen yhdentymiseen.

Saksalaiset juhlivat Berliinin muurin murtumista vuonna 1989

Tapahtumat olivat kypsyneet jo vuosien ajan Moskovassa, Varsovassa ja Budapestissa ja saivat loppuhuipentumansa, kun kymmenettuhannet itäsaksalaiset marssivat 1989 muurille ja murtautuivat sen läpi vapaasti länsipuolelle. Tapahtumasarjan alkuunpanijana toimi Neuvostoliiton viimeiseksi presidentiksi jäänyt Mihail Gorbatshov, joka vuonna 1985 aloitti kuuluisan uudistuspolitiikkansa perestroikan.

Tuhannet itäsaksalaiset ryhtyivät hakeutumaan länteen pian sen jälkeen, kun Gorbatshov oli vuonna 1989 ilmoittanut, ettei Neuvostoliitto enää sekaannu naapurimaidensa sisäisiin asioihin, vaan ne saavat päättää politiikastaan itse. Pian ilmoituksen jälkeen itäsaksalaiset tunkeutuivat maansa lähetystöihin Unkarissa ja Tshekkoslovakiassa anoen matkustusviisumeja länteen. Hakijoita oli liian paljon ja tilanne kärjistyi niin, että lähetystöt jouduttiin sulkemaan. Pattitilanteen jatkuttua toista kuukautta, Unkari päätti yllättäen avata Itävallan vastaisen rajansa, jotta itäsaksalaiset voisivat kulkea sitä kautta ilman viisumia Länsi-Saksaan. Kolmen viikon aikana tätä reittiä kulki noin 25 000 itäsaksalaista.

Demokratian aalto vyöryi Itä-Euroopan läpi

Sama tapahtui myös Tshekkoslovakiassa, jossa kymmenettuhannet itäsaksalaiset jonottivat lähetystössä viisumia. Jo ennen tätä tapahtumat Unkarissa, Tshekkoslovakiassa ja Puolassa olivat johtamassa kommunistihallitusten kaatumiseen. Puolassa vapaa ammattiliitto Solidaarisuus oli aloittanut voittomarssinsa, joka päättyi vihdoin ns. pyöreän pöydän neuvotteluihin hallituksen kanssa. Vuoden kestäneiden neuvottelujen päätteeksi Puolaan muodostettiin vihdoin vuonna 1989 ei-kommunistinen hallitus.

Myös Unkarissa päädyttiin pyöreän pöydän neuvottelujen kautta monipuoluevaaleihin, joiden myötä kommunistit joutuivat luopumaan vallan kahvasta. Tshekkoslovakiassa kansa nousi vastustamaan kommunistihallitusta laajoilla mielenosoituksilla, jotka johtivat lopulta verettömään vallankaappaukseen ja ei-kommunistisen hallituksen muodostamiseen.

Levottomuus levisi myös Itä-Saksaan, jossa viikottain järjestettiin suuria hallituksen vastaisia mielenosoituksia. Kommunistivaltio alkoi murtua ensin sisältä, kun kovan linjan puoluejohtaja Erich Honecker syrjäytettiin ja hänen tilalleen nousi Egon Krenz. Marraskuun alussa mielenosoitukset olivat paisuneet käsistä ja yksin Itä-Berliinissä niihin osallistui miljoona ihmistä. Vihdoin 9. marraskuuta kommunistisen puolueen politbyroon edustaja Günther Schabowski ilmoitti, että itäsaksalaiset saavat vihdoin matkustaa vapaasti länteen. Ilmoituksen tajuaminen vei ihmisiltä muutaman tunnin, mutta lopulta muurille alkoi virrata kansaa. Lähes vuosi tämän jälkeen eli 3. lokakuuta 1990 Saksat yhdistyivät.

Muuri rakennettiin 1961 estämään Itä-Saksan oloja pakenevien saksalaisten pääsy lännen valvomaan Länsi-Berliiniin. Kymmenettuhannet itäsaksalaiset tulvivat tuolloin kuukaudessa Neuvostoliiton valvontasektorilta Länsi-Berliiniin. Muurin rakentaminen kesti vain 53 tuntia ja se kulki runsaan 40 kilometrin matkan keskellä kaupunkia erottaen sen itä- ja länsipuoleen. Vuosien varrella yli 5000 ihmistä onnistui pakenemaan muurin yli tai ali, monet kuitenkin myös epäonnistuivat ja osa menetti jopa henkensä.

Neuvostoliitto kaatui, Jeltsin nousi

Muurin murtuminen johti lopulta myös Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991. Ensin neuvostovallan ikeestä murtautuivat irti Varsovan liiton maat, mutta lopulta myös suurvallan sisäinen tila kävi kestämättömäksi ja pala palalta se joutui nöyrtymään itsenäistymispyrkimysten edessä. Ensimmäisinä irtautuivat Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ja myöhemmin yksitellen kaikki entiset neuvostotasavallat julistautuivat itsenäisiksi.

Samaan aikaan Gorbatshovin politbyroosta erottama Boris Jeltsin valmisteli paluutaan politiikan kärkeen. Moskovan kaupunginjohtajana ja parlamentin ylähuoneen puhemiehenä hän oli kerännyt tarpeeksi tukea syrjäyttääkseen Gorbatshovin, joka 25. joulukuuta 1991 ilmoitti tv-puheessaan eroavansa tehtävistään. Samalla Neuvostoliitto hajotettiin ja sen tilalle perustettiin Venäjän tasavalta.
(STT-AFP-DPA)

Lue myös:

    Uusimmat