Bensiinimittarien valvontajärjestelmässä on aukko

Bensiinimittarien luotettavuutta valvovat Suomessa useat eri tahot. Mittarit on varmennettava kahden vuoden välein. Varmennuksia tekevät turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin hyväksymät tarkastuslaitokset, joita on Suomessa kolme; Inspecta, PME-Control ja Scanlevel. Varmennuksessa tarkastetaan, että mittarit näyttävät bensiinin määrän oikein eikä niissä ole muitakaan vikoja. Tarkastuslaitokset tarkastavat vuosittain noin 6000-7000 mittaria.

Lisäksi huoltoasemia kiertävät Tukes ja aluehallintovirastot. Ne varmistavat, että asemien mittareita on todella tarkastettu.

Tukes tarkasti viime vuonna 3500 mittaria.

Viranomaiset eivät kuitenkaan välttämättä tarkasta juuri niitä mittareita, jotka tarkastuslaitokset ovat hylänneet käynnillään. Tarkastuslaitoksilla ei ole velvollisuutta kertoa viranomaisille, missä hylätyt mittarit sijaitsevat.

Mikäli mittarissa on havaittu ongelma, jota ei ole korjattu, sitä ei siis välttämättä huomaa kukaan. Hylätyistä mittareista tankkaaminen voi siis jatkua.

Näin käy kuitenkin äärimmäisen harvoin, vakuuttavat tarkastuksia tekevät tahot.

–Esimerkiksi viime vuonna meillä oli yksi tapaus 3500:sta tarkastetusta mittarista, jossa todettiin, että varmennuksessa hylätty mittari oli edelleen käytössä, sanoo yli-insinööri Tuomo Valkeapää Tukesista.

Asemien pitäjät haluavat tarkat mittarit

Tukesin hyväksymät tarkastuslaitokset eli Inspecta, PME-Control ja Scanlevel tarkastavat vuosittain yli 10 tuhatta bensiinimittarin pistoolia. Pistoolit tarkastetaan tankkaamalla.

Mikäli tarkastuslaitos havaitsee mittarissa yli puolen prosentin heiton, se vaatii toimenpiteitä. Ensin mittaria yritetään virittää sellaiseksi, että lukema painuu alle puolen prosentin, mahdollisimman lähelle nollaa.

–Eurooppalainen raja on 0,5 prosenttia. Moni asema kuitenkin haluaa tätäkin pienemmän virheen mittareihin, Inspectan tarkastusinsinööri Mikko Moisio sanoo.

Vanhetessaan mittarit alkavat vääristää lukemaa yleensä tankkaajalle edulliseen suuntaan eli antavat polttoainetta enemmän kuin pitäisi. Aseman pitäjälle tämä tarkoittaa rahanmenetystä.

Mikäli mittaria ei saada viritettyä kuntoon, ilmoittaa tarkastaja asiasta mittarin haltijalle eli huoltoaseman ylläpitäjälle. Tällöin aseman pitäjän pitää huoltaa mittari tai jopa vaihtaa se uuteen.

Mittausvirheen lisäksi mittarin hylkäämiseen voi tarkastuksessa johtaa myös jokin tekninen vika kuten esimerkiksi se, että mittari vuotaa.

Kruunutarra kertoo tarkastuksesta

Huollon jälkeen tarkastuslaitoksen on palattava tarkastamaan mittari. Vasta kun mittari toimii hyväksyttävästi, leimaa tarkastuslaitos käynnin mittariin kiinnitettävällä kruunutarralla. Siitä näkee, koska tarkastuslaitos on viimeksi mittarin tarkastanut.

Tarkastuslaitosten mukaan Suomen parilla tuhannella huoltoasemalla jää käyttöön vuosittain arviolta kymmeniä mittareita, jotka vaatisivat huollon.

On mahdollista, että käyttöön jää laite, jonka tarkastaja on hylännyt.

–Se on kyllä todella harvinaista. En oikeastaan muista yhtäkään tällaista tapausta, Inspectan toimialapäällikkö Markku Luomansuu sanoo.

Tarkastuslaitokset tekevät teknisiä tarkastuksia, mutta ne eivät valvo mittareita. Se, korjataanko mittarit kuntoon, jää kunkin huoltoaseman pitäjän vastuulle.

–Mittauslaitelain mukaan on selkeä rikos käyttää mittaria, joka ei täytä näitä vaatimuksia. Siitä ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä, kun tarkastuslaitos on asian todennut ja tämän tiedon toiminnanharjoittajalle toimittanut, yli-insinööri Tuomo Valkeapää sanoo.

–Yhteiskunta lähtee siitä, että yrittäjät haluavat noudattaa lakia. Tämän raskaampaa viranomaismenettelyä ei ole pidetty tarpeellisena.

Mikäli huoltoaseman pitäjä jättää mittarinsa huoltamatta, kentällä kiertävät viranomaiset eli Tukesin ja aluehallintovirastojen tarkastajat voivat sen huomata.

Tarkastus takaa reilun kilpailun

Jos viranomaistarkastajat huomaavat asemalla, että bensiinimittareiden varmennus on jätetty tekemättä, siitä seuraa huomautus. Tyypillisimmillään huomautus annetaan siksi, että mittareiden varmentamisesta on kulunut liian pitkä aika eli yli kaksi vuotta.

–Tällaisia tapauksia on vuosittain noin 250. Siitä seuraa aseman pitäjälle ehdollinen käyttökielto. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että toiminnanharjoittajan on kuukauden kuluessa tästä tarkastuksesta tilattava tarkastus ja saatava mittari lainmukaiseen kuntoon, Tukesin yli-insinööri Tuomo Valkeapää sanoo.

Tankkaaja näkee mittarin varmennuksen siihen kiinnitetystä kruunutarrasta. Mikäli tankkaaja huomaa, että varmennustarrat puuttuvat tai viimeisestä tarkastuskäynnistä on kulunut huomattavasti yli kaksi vuotta aikaa, Valkeapää kehottaa häntä olemaan yhteydessä viranomaisiin.

–Voi olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan, aluehallintovirastoihin tai Tukesiin, hän sanoo.

Mittareiden tarkastus on tärkeää kahdesta syystä.

–Ensimmäinen on kuluttajansuoja; että kuluttaja saa sen määrän bensaa mistä on maksanutkin. Toinen vähintään yhtä tärkeä syy on rehti ja reilu kilpailu toiminnanharjoittajien välillä, Valkeapää sanoo.