Belgian ruokakriisin synty epäselvä

EU:n eläinlääkärikomitea kokoontui hätäkokoukseen tänään ja ponnisteli asian kimpussa kuusi tuntia. Mitään aivan uutta kerrottavaa komitealla ei kuitenkaan ollut. Tosin dioksiinivaaran takia karanteeniin joutuneiden tilojen määrä Belgiassa on noussut tuhannesta noin 1400:aan. Näistä 390 on nautakarjatiloja, 746 sikatiloja ja 440 kanatiloja.

Muodollisesti EU:n eläinlääkäriasiantuntijat vahvistivat EU-komission perjantaisen päätöksen laajentaa dioksiinivaaran hätätoimet kanoista ja munista sian- ja naudanlihaan sekä maitotuotteisiin.

Eläinlääkärikomitean jäsenen Alejandro Checchilangin mukaan Belgian viranomaisilta saa nyt tietoja paremmin kuin kriisin alussa, mutta ei vieläkään riittävästi. Nyt belgialaisten ja EU:nkin tavoitteena on löytää aiempaa nopeampi ja halvempi tapa tehdä dioksiinianalyysejä kriisin hallintaan saattamiseksi. Analyysin avulla saastuneet tuotteet voitaisiin erotella puhtaista.

Tahallaan vai vahingossa

Belgiassa jo viikkoja tiedossa olleen dioksiinivaaran aiheuttaja on yhä tunnistamatta. Ei tiedetä tapahtuiko kaikki vahingossa vai onko joku tahallaan päästänyt ihmiselle haitallisia aineita eläinravintoketjuun.

Alunperin on ilmoitettu, että dioksiini pääsi eläinrehuun Verkest-yhtiön varastotankista. Sieltä aine on lähtenyt jakeluun ja Belgian viranomaisten mukaan sitä ehdittiin toimittaa 12 eläinrehuja myyvälle yhtiölle, kymmenelle belgialaiselelle ja kahdelle ulkomaiselle. -Vieläkään ei tiedetä, onko kyseessä onnettomuus vai tahallinen teho, komission päätiedottaja Martine Reicherts sanoi tiedotustilaisuudessa.

Komissio sysää vastuun asiasta Belgian viranomaisille. Heidän tulee selvittää dioksiinilähde ja vaaran levinneisyys. Tällä haavaa 1 400 tilaa on karanteenissa dioksiinivaaran takia ja näiden tilojen tuotteet ovat pannassa, niitä ei saa myydä eikä viedä maasta. Belgialaisista kanatiloista karanteenissa on kymmenkunta prosenttia. Sianlihaa tuottavia tiloja on suhteellisesti vähemmän. Saastunutta rehua on viety myös Hollantiin ja Ranskaan ja niiden viranomaiset selvittävät paraikaa, miten laajasti kriisi heitä koskettaa.

Hidasta tiedottamista

EU-komissio on useaan otteeseen ilmaissut paheksuntansa siitä, etteivät Belgian viranomaiset kertoneet dioksiinivaarasta heti komissiolle. Säännösten mukaan tällaisista ongelmista on välittömästi informoitava komissiota. Belgialaiskanat alkoivat oireilla jo tammikuussa ja maaliskuussa Belgian maatalousministeriö sai tietää dioksiiniongelmasta. Vasta toukokuun lopussa Belgian viranomaiset ilmoittivat asiasta komissiolle.

Belgia ei ole ainut hidas. Viime viikolla kävi ilmi, että belgialaiset ovat lähettäneet dioksiinivaarasta faxin Hollannin maatalousministeriöön jo toukokuun 12. päivä ja ranskalaisille toukokuun 3. päivä eikä tieto näistäkään maista kantautunut komissioon asti.

Kanakriisistä muihin lihoihin ja maitotaloustuotteisiinkin levinnyt dioksiinivaara iskee rajusti Belgian elintarviketeollisuutta. Kriisin taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida. Summat liikkuvat kymmenissä miljardeissa Belgian frangeissa ja kasvavat päivä päivältä.

Moni maa sulkenut rajansa belgialaisilta tuotteilta

Moni maa on dioksiinivaaran takia lopettanut toistaiseksi kokonaan belgialaistuotteiden maahantuonnin. Mukana on EU-jäsenmaita sekä EU:n ulkopuolisia maita Aasiaa ja Amerikkaa myöten. Jo viime viikolla EU:n maatalouskomissaarin tiedottaja Gerard Kiely korosti, että jäsenmaat voivat tässä asiassa itsenäisesti päättää tuontikiellosta.

Ensimmäisenä asiasta ehätti viime viikolla kertomaan Yhdysvallat. EU:ssa amerikkalaisten reaktiota pidetään suhteettoman jyrkkänä, koska boikotti koskee koko EU:ta, ja Belgian osuus EU:n sianlihanviennistä USA:han on pieni. Koko sianlihan vienti on 230 miljoonaa euroa ja siitä belgialaislihaa on 15 miljoonaan euron verran. Valtaosa USA:han menevästä sianlihasta tulee Tanskasta.
(STT)