Belgian hallintokriisissä ei näy loppua

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Flaamit vaativat hallintouudistusta, joka antaisi kieliryhmille lisää autonomiaa. Kieliriidat flaamien ja vallonien välillä ovat kuluneen puolen vuoden aikana vain pahentuneet.

    Belgia on huomenna ollut tasan puoli vuotta ilman poliittista johtoa. Samalla maa lähestyy kovaa vauhtia Euroopan kaikkien aikojen ennätystä hallitusneuvottelujen pituudessa.

    Hollannissa hallituksen muodostus vei vuonna 1977 yhteensä 208 päivää. Belgia ohittanee tämän ennätyksen tammikuussa.

    Yli 180 päivää kestänyt kriisi ei osoita vieläkään päättymisen merkkejä. Belgian talous kärsii jo tilanteesta, sillä ulkomaisten sijoittajien luottamus maan vakautta kohtaan horjuu.

    Tavalliset kansalaiset ovat myös kyllästyneet tilanteeseen, sillä lämmityksen ja bensiinin hinnankorotukset ovat syöneet ostovoimaa. Ilman hallitusta esimerkiksi verohelpotuksista ei voida päättää.

    Ammattiyhdistysten on määrä osoittaa asiasta mieltään ensi lauantaina.

    Pattitilanne johtuu hollanninkielisten flaamien ja ranskankielisten vallonien kieliriidoista, jotka ovat matkan varrella vain pahentuneet.

    Hallitusta aiemmin koonnut vaalivoittaja, flaamikonservatiivi Yves Leterme heitti pyyhkeen kehään toissa viikolla. Kuningas Albertin (kuvassa) pyynnöstä umpisolmua yrittää nyt avata väistyvä pääministeri Guy Verhofstadt.

    Vaihtoehtona on lähinnä kolmen suuren poliittisen liikkeen, sosialistien, liberaalien ja konservatiivien suurhallitus.

    Suurhallitus on ainoa tapa toteuttaa flaamien vaatima hallintouudistus, joka antaisi kieliryhmille lisää autonomiaa. Tähän vaaditaan laaja enemmistö.

    Köyhemmät vallonit vastustavat uudistusta, koska he ovat riippuvaisia flaamien tulonsiirroista.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Ulkomaat

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •