Beethovenin juhlaa Helsingissä

Konsertti oli samalla ensimmäinen julkinen konsertti Finlandia-talon uusitussa suuressa salissa. Otsikkona oli Titaanin paluu, ja onnellisissa merkeissä paluu tapahtui, tilaisuus veti hyvin väkeä ja yleisen mielipiteen mukaan salin akustiikka oli aiempaa parempi.

Maestro Segerstam johti kaikki sinfoniat, niiden soittamisessa tarvittiin kaksi orkesteria. 115-vuotiaan HKO lisäksi esiintyi 10-vuotias Tapiola sinfonietta. Kumpikin soitti neljä sinfoniaa, ja päivän huipennukseksi yhdeksännen sinfonian esityksessä orkesterit yhdistivät voimansa. Lavalla oli noin 120 soittajaa, ja sadan hengen Filharmoninen kuoro sekä neljä laulusolistia.

Sinfoniat soitettiin numerojärjestyksessä, ja kun ensimmäisen sinfonian kuulaat sävelet virtasivat saliin aamukymmeneltä, oli paikalla jo runsaasti väkeä. Myöhemmissä konserteissa väki vaan lisääntyi, ja yhdeksättä olisi tullut kuulemaan enemmän kuin saliin mahtui.

Illan isäntä

Kuvataiteilija Markku Hakuri oli rakentanut yleisölämpiöön näyttävän ja viihtyisän videopuutarhan, jossa oli riveittäin viherkasveja ja useita videotorneja, joissa vaihtuivat Beethoven-aiheiset kuvat. Videotornit keräsivät katsojia eteensä tauoilla.

Hakurin suunnittelemia olivat myös lämpiön seiniin heijastetut jättikokoiset Beethoven-piirrokset. Ensimmäinen tervehti isännän tavoin konserttiin tulijaa jo heti rappusten viereisessä seinätilassa.

Keskipäivän tauon aikaan Kamarimusiikkisalissa puhuttiin Beethovenin kuuroudesta. Esillä oli kuurouden ja säveltämisen yhteensovittaminen. Puhumassa olivat säveltäjä Einojuhani Rautavaara ja korvalääkäri Eero Akaan-Penttilä. Puhetta johti Paavo Helistö.

Lapsille oli tarjolla oma musiikkimaailmansa, jonne vanhemmat saattoivat jäättä pienetkin lapset asiantuntevaan hoitoon. Tarjolla oli leikkiä, laulua, musiikin kuuntelua ja askartelua, mm. Beethoven-rintamerkkejä tehtiin, sillä aikaa kuin vanhemmat nauttivat musiikista.

Lasten maailma

Lasten maailma oli kongressisiivessä. Lauantain jälkeen entistä useampi lapsi pääkaupunkiseudulla tietää, että Beethoven on muutakin kuin elokuvan suosittu koira.

Beethovenin koko sinfonisen tuotannon johtaminen yhtenä päivänä ei ole jokapäiväinen temppu, ja Segerstamin megaurakka kiinnosti myös ulkomaisia lehtimiehiä, joita konserttiin oli tullut mm. Britanniasta, Espanjasta, Italiasta ja Saksasta. Kukaan vieraista ei ollut kokenut vastaava aiemmin, mutta tiettävästi Lorin Maazel on tehnyt segerstamit Lontoossa johtamalla kaikki yhdeksän Beethovenin sinfoniaa päivässä.

Akustiikka kohentunut

Kaupunginorkesterin konserttimestari Erkki Palola liikkui väliajalla tyytyväisenä. Orkesteri oli suhtautunut ammattimaisella tyyneydellä suururakkaansa. Joihinkin soitinryhmiin hankittiin lisäväkeä, jotta vuorotteluun oli varaa, sanoi Palola. Kenraaliharjoitus pidettiin perjantaina, ja jo silloin soitettiin kaikki yhdeksän peräkkäin, hän totesi.

Palolan mielestä korjatun salin akustiikka on selvästi parantunut.
-On helpompi soittaa, eikä enää ole sellaista tunnetta, että täytyy taistella salia vastaan. Soittajat myös kuulevat toisiaan aiempaa peremmin, arvioi Palola.

Ensimmäiset viisi konserttikokonaisuutta esitettiin tummissa puvuissa, mutta yhdeksättä varten, joka alkoi 19.30, orkesterin miehet vetivät työvaatteensa eli frakit ylleen ja naiset iltapukunsa, ja maestro Segerstam luonnollisesti johti frakissa.

Päivä Beethovenin seurassa tarjosi soitettua sinfoniaa yhteensä viisi ja puoli tuntia. Lyhyimmät kestivät puolisen tuntia, pisimmät yli tunnin.

Yleisö sai seurata nuoren Beethovenin kehittymistä täyteen mestaruuteen. Ensimmäistä sinfoniaansa säveltäessään hän oli vielä alle kolmekymppinen, yhdeksännen aikaan 25 vuotta vanhempi. Ja suuren osan ajasta hän oli kuuro.

Elämää ja historiaa

Paitsi 25 vuotta Beethovenin elämästä tarjosi konsertti mielleyhtymiä tuon ajan Eurooppaan. Titaanin paluun ohjelmakirjassa oli taulukko, jossa rinnastettiin ajan tapahtumia Beethovenin elämään. Elettiin vuotta 1800, kun Beethovenin ensimmäinen syntyi, ja samana vuonna Alessandro Volta kehitti pariston.

Kolmannen sinfonian lisänimeltään Eroica Beethoven omisti Napoleonille, mutta veti omistuksen yli Napoleonin kruunattua itsensä keisariksi. Beethovenin viides kantaesitettiin 1808, samana vuonna Goethe julkaisi Vaalinheimolaisensa. Viides sinfonia alkaa tahdeilla, jotka lienevät maailman tunnetuin sinfoninen aloitus.

Beethovenin yhdeksännen sinfonian vaikuttavuutta lisää osaltaan Schillerin Oodi ilolle. Suurteosta pidetään Beethovenin titaanisen tuotannon huipentumana. Segerstamin ja HKO:n paluulle kotisaliin teos muodosti hienon finaalin.
(STT)