Baskijärjestö ETA hylkää tulitauon

ETA:n aktiivijäseniä

Etan johtajien mukaan päätös tulitauon lopettamisesta tehtiin Espanjan hallituksen harjoittamien "sortotoimien" vuoksi. Siihen vaikutti myös baskipoliitikkojen haluttomuus tehdä Etan kanssa yhteistyötä itsenäisen baskivaltion perustamiseksi.
-Rauhanprosessi on lukkiutunut ja myrkyttynyt, Eta sanoi lausunnossaan.

Eta on noudattanut yksipuolisesti julistamaansa tulitaukoa viime vuoden syyskuusta asti. Itsenäisen baskivaltion puolesta taisteleva Eta on ajanut päämääräänsä jo yli kolme vuosikymmentä. Muutaman viime vuoden aikana poliisi on pidättänyt Etan johtohenkilöitä, mikä on heikentänyt järjestöä. Järjestön terrori-iskuissa on kuollut lähes tuhat ihmistä. Viime vuosina Eta keskittyi suurten terrori-iskujen sijasta murhaamaan hallitsevan kansanpuolueen (PP:n) poliitikkoja.

Terroriteot alkavat jälleen?

Espanjaa ja varsinkin Baskimaata uhkaa nyt uusi terroriaalto. Kukaan ulkopuolinen ei pysty tässä vaiheessa arvioimaan sen mittasuhteita. Eräät tarkkailijat olivat pitäneet terroriin paluuta vain ajan kysymyksenä. Tästä huolimatta lähes kaikissa Espanjan puolueissa oltiin julkisesti miltei yllättyneitä, raivostuneita ja neuvottomia Etan ilmoituksen vuoksi.

Etan pommi-iskujen ja murhayritysten loppumiseen oli ehditty tottua Baskimaassa. Pohjois-Espanjassa sijaitseva Baskimaa oli tulitauon vuoksi jo alkanut houkutella yhä enemmän ulkomaisia turisteja, ja talous kukoisti.

Pääministeri Jose Maria Aznar vannoi lyhyessä televisiopuheessaan, ettei hän anna Etan käyttää baskeja panttivankeina ja pyysi maan puolueita yhtenäisyyteen kiistan ratkaisemiseksi.
-Eta on jälleen väärässä, jos se uskoo voivansa horjuttaa demokratiaa ja vakautta pakottamisella, kiristyksellä ja terrorilla. Eta on väärässä, jos se yrittää vaatimuksillaan tehdä kansalaisista panttivankeja ja määrätä hinnan jokaisen oikeudelle elää rauhassa, Aznar sanoi.

Neuvotteluista ei tullut mitään

Monet espanjalaiset näkivät Etan 16. syyskuuta 1998 julistamassa tulitauossa ainutlaatuisen tilaisuuden kiistan ratkaisemiseksi. Nämä toiveet kariutuivat nyt. Baskimaan rauhanprosessi ei kylläkään - toisin kuin Pohjois-Irlannissa - päässyt koskaan kunnolla alkamaan. Madridin hallituksen ja Etan neuvottelijat tapasivat vain kerran, salaisissa neuvotteluissa Sveitsissä. Syynä umpikujaan oli ennen kaikkea se, ettei kummallakaan puolella ollut oikeastaan mitään sanomista toiselle.

Eta ei luopunut vaatimasta itsenäistä baskivaltiota eikä Espanjan hallitus nähnyt mitään syytä keskustella Etan kanssa Baskimaan asemasta. Hallitus oli tosin valmis helpottamaan vangittuina olevien Etan jäsenten oloja. Espanjan hallitukselle ainoa ratkaisu on, että Eta luovuttaa aseensa ja käytännössä lähes lakkauttaa itsensä. Myös oppositiossa olevat sosialistit tukevat Aznarin hallitusta tässä asiassa.

Rauhanprosessin jouduttua jo alussa umpikujaan poliisi pidätti Espanjassa ja Ranskassa tulitauosta huolimatta kymmeniä Etan aktivisteja ja useita sen johtajia, mm. järjestön neuvottelijan Belen Gonzalez Penalvan. Eta käytti puolestaan tulitaukoa hyväkseen koneistonsa uudelleenrakentamiseen. Ranskassa järjestö ryösti suuria määriä dynamiittia ja Espanjassa koneen väärennettyjen rekisterikilpien valmistamiseksi.
(STT-AFP-Reuters-DPA)