Barsebäckin ydinvoimala Ruotsissa suljetaan

Hallinto-oikeuden päätös oli tärkeä virstanpylväs pitkään jatkuneessa kiistassa Barsebäckin ydinvoimalan kohtalosta, mutta voimalan sulkeminen ei kuitenkaan vielä ole täysin varmaa. Barsebäckin omistaja Sydkraft-yhtiö voi valittaa päätöksestä EU:n komissiolle vedoten yksityisen omistusoikeuden loukkaamiseen ja kilpailulakien rikkomiseen. Valitusprosessi voisi kestää useita vuosia.

Hallinto-oikeus antoi kuolemantuomion myös Barsebäckin toiselle ydinreaktorille. Alunperin toisen reaktorin sulkemisen takarajaksi annettiin heinäkuu 2000, ajankohta on kuitenkin riippuvainen ykkösreaktorin sulkemisesta. Barsebäckiä pidetään hyvin hoidettuna ja turvallisempana kuin monia muita ruotsalaisia ydinvoimaloita. Päätökseen aloittaa ydinvoimaloiden sulkeminen juuri Barsebäckistä vaikutti tanskalaisten vastustus sekä voimalan sijainti lähellä suuria asutuskeskuksia.

Sulkemiskustannukset korkeat

Ruotsin valtiopäivillä selvä enemmistö edustajista on sulkemispäätöksen takana. Sydkraftin mahdollisuudet saada muutos hallinto-oikeuden päätökseen ovat siis ainoastaan juridisella tasolla. Vuosi sitten hallinto-oikeus päätti lykätä sulkemistuomiota, mikä herätti toivoa sulkemisen vastustajissa. Tänäinen päätös teki kuitenkin mahdottomaksi estää sulkeminen juridisin keinoin Ruotsissa, sillä hallinto-oikeuden päätöksestä ei voi valittaa. Ruotsissa on 12 ydinvoimalaa, joista suurin osa on valtiollisen Vattenfallin omistuksessa.

Sydkraftille korvataan Barcebäckin sulkemisesta johtuvat menetykset antamalla sille osuuksia muissa ydinvoimaloissa. Maksettavista korvauksista on neuvoteltu useita vuosia ja asialla alkaa olla kiire, jotta korvauksista päästään sopuun ennen voimalan sulkemista. Sulkemisesta aiheutuvat kustannukset maksetaan lopulta ruotsalaisten veronmaksajien kukkaroista. Hallitus on virallisesti varannut siirtymäkauden kustannuksiin 9 miljardia kruunua, mutta asiantuntijoiden laskelmien mukaan sulkemisen todelliset kokonaiskustannukset nousevat ainakin 23 miljardiin.

Barsebäckin energiantuotannon lakkaamisen vaikutuksia ruotsalaiseen sähköhuoltoon ja hintoihin ei vielä tiedetä. Hallitus on puhunut uudistuvista energialähteistä, erityisesti puun hyödyntämisestä voimaloissa. Myös uusien vesivoimaloiden rakentamisesta vielä vapaana oleviin jokiin on ollut puhetta, mutta sitä on vastustettu ympäristösyistä. Siirtymäkauden aikana tärkein energialähde on tuontisähkö, mikä on aiheuttanut arvostelua ydinvoiman kannattajien keskuudessa. Heidän sanojensa mukaan Ruotsi on nyt vaihtamassa kotimaisen puhtaan ydinvoimasähkön saastuttavaan tanskalaiseen hiilivoimalla tuotettuun sähköön.
(STT)