Baltian Eurooppa-sopimukset voimaan

EU:n puolella kauppasuhteita ja poliittista yhteydenpitoa vahvistavien ratifiointi kesti yli kaksi ja puoli vuotta. Käytännössä muutos ei ole suuri, sillä Baltian mailla on jo vuodesta 1995 ollut vapaakauppasopimus EU:n kanssa. Poliittisella puolella yhteydenpito tiivistyy; ensimmäinen neuvonpito uuden sopimuksen aikana on Brysselissä 23 helmikuuta, kun Baltian maat ja EU pitävät ensimmäisen assosiaationeuvostonsa ulkoministeritasolla. Viro aloittaa ainoana Baltian maana varsinaiset jäsenneuvottelut EU:n kanssa maaliskuun lopulla.

EU:n Eurooppa-sopimukset Puolan, Unkarin, Tshekin, Romanian, Slovakian ja Bulgarian kanssa ovat jo astuneet voimaan. Slovenian sopimus on neuvoteltu valmiiksi, ja odottaa vielä voimaantuloaan. Vapaakauppa Baltian ja EU:n välillä alkoi vuonna 1995, koska Suomi, Ruotsi ja Norja vaativat jäsenyysneuvotteluissaan, että ennen EU-jäsenyyttä aloitettu vapaakauppa Pohjoismaiden ja Baltian välillä saisi jatkua ennallaan. Nyt voimaan tulleet Eurooppa-sopimukset neuvoteltiin valmiiksi jo alkuvuodesta 1995, ja allekirjoitettiin juhlallisesti saman vuoden kesäkuussa.

Eurooppa-sopimukset kattavat suuren määrän kysymyksiä ja aloja. Näkyvin osa ovat assosiaationeuvostot, joissa EU-maat ja jäsenhakijat kerran vuodessa tapaavat ministeritasolla, kertoo lähetystöneuvos Reijo Uusiniemi ulkoministeriöstä. Alemmalla tasolla toimivat komiteat ja alakomiteat, joissa virkamiehet käyvät pilkuntarkasti läpi hakijamaiden lähentymistä EU:n lainsäädäntöön, ydinturvasta maatalouteen ja julkisten hankintojen sääntelyyn.
-Eurooppa-sopimusten avulla EU opettaa jäsenkandidaatteja valmistautumaan jäsenyyteen. Hakijoita patistetaan harmonisoimaan lainsäädäntö EU:n kanssa, Uusiniemi sanoi.

EU jakaa hakijoille myös aineellista tukea. EU:n tuki Baltian maille on noussut yli kolmeen miljardiin markkaan vuoden 1990 jälkeen. Uusiniemi kertoo, että tämänkaltaisten sopimusten voimaansaattaminen kestää helposti kaksi vuotta.
-Se johtuu kunkin maan hallintokoneistosta ja siitä miten tärkeiksi nämä maat koetaan. Meillä prosessi on yksinkertainen ja Baltia on meille läheinen, joten prosessi eteni meillä nopeasti. Esimerkiksi Belgiassa kesti kauemmin, sillä kolmen kieliryhmän ja kolmen alueen monikerroksinen hallinto on hidas liikkeissään. Ranskassa ratifiointi viivästyi viime vuoden ylimääräisten parlamenttivaalien takia.
(STT)