Avoimien työpaikkojen määrä noussut reippaasti

Avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt reippaasti. Tilastokeskuksen mukaan heinä-syyskuussa oli avoimena yli 40 000 työpaikkaa, mikä oli vajaan viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten. Kasvun taustalla on sekä talouden hyvä veto että suurten ikäluokkien eläköityminen.

- Näiden lisäksi kolmas merkittävä selittäjä on harjoitettu työllisyys- ja talouspolitiikka, arvioi Tilastokeskuksen tutkija Juha Martikainen.

Tutkimusta avoimista työpaikoista on tehty vuodesta 2002 lähtien, eikä avoimia työpaikkoja ole ollut koskaan aiemmin näin paljon tarjolla vuoden vastaavalla neljänneksellä. Samalla kun avointen työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut, niin määrä- ja osa-aikaisten työpaikkojen osuus on vähentynyt.

Määräaikaisten osuus putosi nyt reiluun kolmeenkymmeneen prosenttiin, kun niiden osuus vuosi sitten oli lähes puolet. Ilmeisesti työllisyystilanteen parantuminen on saanut yritykset tarjoamaan entistä hanakammin vakinaisia työsuhteita saadakseen avoimet työpaikat täytetyiksi.

Avoimien työpaikkojen lisääntyessä yhä useamman työpaikan täyttämisessä on ollut vaikeuksia. Lähes puolet avoimista työpaikoista oli sellaisia, joiden täyttämisessä työnantajat olivat kokeneet vaikeuksia. Näin suurista rekrytointivaikeuksista eivät yritykset ole tutkimuksessa aiemmin kertoneet. Martikaisen mukaan rekrytointivaikeudet koskettavat erityisesti rakentamista ja teollisuutta.

"Työttömyyden alentaminen vaatii rakenteisiin puuttumista"

- Suomessa aletaan lähestyä rakenteellisen työttömyyden rajaa. Työvoiman tarjonta ei pysty täysin vastaamaan lisääntyvään kysyntään. Tämä synnyttää paineita palkkojen nousulle ja inflaation kiihtymiselle, arvioi Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professori Jaakko Pehkonen. Hän on tutkinut laajasti työmarkkinakysymyksiä.

Työttömyyden alentaminen ei siis ole enää mahdollista kysyntää lisäämällä. Käytännössä tämä tarkoittaa Pehkosen mukaan sitä, että työttömyyden alentaminen vaatii jatkossa rakenteellisia toimia. Hän arvioi, että nykyinen kehitys voi jatkuessaan muodostua kasvun esteeksi. Erityisesti ongelmia voi syntyä työvoimavaltaisille palvelualoille.

Avoimet työpaikat lisääntyivät Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan erityisesti Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa. Pehkonen näkeekin työttömyyden nimenomaan alueongelmana.

- Työvoiman kysyntä on pääkaupunkiseudulla, mutta tarjonta muualla Suomessa, Pehkonen huomauttaa.

Vaikka joillakin aloilla ja alueilla kärsitään työvoimapulasta, Suomessa on edelleen vajaat 200 000 työtöntä. Ekonomistit kutsuvat tätä kohtaanto-ongelmaksi. Pehkonen tarjoaa tähän lääkkeeksi työvoiman alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden lisäämistä.

- Suomessa työvoiman liikkuvuus on kuitenkin jo hyvällä tasolla, joten isoja muutoksia sen suhteen on vaikea saada aikaan, Pehkonen toteaa.

Kovin imu työmarkkinoilla on tällä hetkellä duunariammatteihin. Pehkosen mielestä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja olisikin syytä vähentää ja lisätä panostuksia ammatilliseen koulutukseen.

(MTV3-STT)