Avaruuslentojen historiassa kaksinkertainen merkkipäivä

Endeavour-sukkula lähdössä

Sekä avaruussukkula että Juri Gagarinin lento ovat avaruushistorian merkkipaaluja: Neuvostoliitto lennätti Gagarinin ensimmäisenä ihmisenä avaruuteen, ja amerikkalaisten vallankumouksellinen avaruussukkula puolestaan on vieläkin ainoa avaruusalus, joka ei ole kertakäyttöinen, ja joka pystyy palaamaan avaruuslennolta lentokoneen tavoin.

Columbia-sukkula laukaistiin 12. huhtikuuta 1981 Floridasta. Viidellä sukkulalla on kahden vuosikymmenen aikana lennetty 102 lentoa. Sukkulan menestystä tosin himmentää tammikuussa 1986 sattunut Challenger-sukkulan räjähdys, jossa menehtyi seitsemän astronauttia. Onnettomuuden seurauksena sukkulalentoihin tuli yli 2,5 vuoden tauko, jonka aikana sukkulan turvallisuus varmistettiin ja sukkuloiden lento-ohjelma uusittiin. Sukkuloita on käytössä neljä lentokelpoista yksilöä: Columbia, Discovery, Atlantis sekä tuhoutuneen Challengerin tilalle rakennettu Endeavour, jotka jokainen on suunniteltu kestämään 100 avaruuslentoa.

Kierrätettävää mutta kallista

Maa, kuu ja aurinko

Alunperin suunnitellun 60 vuosittaisen lennon sijasta NASA on kyennyt vain 5-6 vuosittaiseen laukaisuun. Sukkulaohjelma on myös osoittautunut moninverroin toivottua kalliimmaksi. Yhden lennon hinta on keskimäärin kuusi miljardia markkaa, kun huomioidaan avaruuskeskusten ja sukkuloiden ylläpidon organisaatioiden kulut.

Myös jatkuvasti vanhenevan tekniikan uusimisesta koituvat kulut ovat hurjat. Avaruuslentojen kustannukset eivät myöskään ole halventuneet niin kuin on toivottu. Tuhannen kilon tavaramäärän lennättäminen maata kiertävälle radalle maksaa yli 250 miljoonaa markkaa, siis paljon enemmän kuin 1970-luvulla tulevaisuuden kuluiksi arvioitu noin 1300 markkaa kilogrammalta.

Nykysukkulat saattavat olla käytössä jopa toiset 20 vuotta, sillä NASA on joutunut hiljattain vetäytymään tunnuksella X-33 tunnetun sukkulan seuraajan kehittämisestä teknisten ongelmien vuoksi.
(MTV3-AFP)

NASA:n avaruuslentojen kuvagalleria