Autoilijalle ensi vuosi on karu: Veronkorotuksia ja huonompia teitä

Valtiovarainministeriön (VM) täsmennetty budjettiesitys menee erittäin todennäköisesti joulukuun alussa läpi ilman suuria muutoksia. Budjettiesitys nostaa autoilijan verotusta tuntuvasti. Samalla teiden kunto jatkaa heikkenemistään.

Autoilijat joutuvat osaltaan valtion vyönkiristyksen maksajiksi. VM arvioi ottavansa ensi vuonna velkaa miljardi euroa vähemmän kuin tänä vuonna.

Kiristyksiä kaikkiin veroihin

Uusien autojen keskimääräinen autovero nousee VM:n arvion mukaan 7550 euroon, kun tämän vuoden arvio on 6900 euroa. Autoveron kiristykset tulevat voimaan huhtikuun alussa.

Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio tunnustaa VM:n laskelmat oikeiksi. Ne perustuvat kuitenkin siihen oletukseen, että auton ostoon käytetään keskimäärin sama määrä rahaa kuin tänä vuonna.

– Me ollaan lähdetty siitä kuinka paljon keskimääräisen, keskipäästöisen ja keskikuluttavan auton hinta nousee. Se on 870 euroa.

Autojen ensirekisteröintien määrää on hiukan alennettu aiemmista arvioista: nyt valtio odottaa 126 000 uuden auton rekisteröintiä ensi vuonna. Tänä vuonna arvioidaan rekisteröitävän 121 000 autoa, vaikka keskimääräinen autovero on selvästi pienempi.

– Me ollaan hirveän tyytyväisiä, jos siihen lukemaan päästään. Koska kaikki kolme autoilun pääveroa kuitenkin nousevat eivätkä Euroopan talousnäkymät vakuuta, en valitettavasti jaksa uskoa laskelmiin.

– Virallista ennustetta meillä ei vielä ole, mutta 115 000 autoa voisi olla aika lähellä totuutta.

– Onneksi saatiin myöhennys veron voimaanastumisessa, koska emme olisi ehtineet toimittamaan ajoissa kaikkia autoja, jotka on tänä vuonna tilattu. Tuhansia autoja olisi mennyt toimitukseen vasta veronkorotuksen jälkeen, mutta toimitushinta oli jo sovittu. Se olisi ollut haitaksi niin meille kuin kuluttajillekin.

– Nyt ehditään toimittaa tilaukset 95 prosenttisesti ennen huhtikuun ensimmäistä.

Käytettyjen autojen verolaskelmissa epäselvyyttä

Käytettyjen autojen keskimääräinen vero nousee 4700 eurosta 5400 euroon.

Ensi vuoden talousarviossa ennustetaan käytettyjen autojen rekisteröintien vähenevän 4000 kappaleella 23 000 kappaleeseen. Silti niistä kerätyn autoveron kokonaissumman odotetaan nousevan 13 miljoonaa euroa.

Tässä on outo epäkohta, sillä keskimääräisestä autoverosta laskettuna kokonaiskertymä on pari miljoonaa pienempi kuin tänä vuonna.

– Veron nousu kuulostaa oikealta siksi, että käytettynä maahan tuotavien autojen päästöt olleet hyvin korkeita, jopa 200 g/km ja veronkorotus puree kovimmin juuri näihin. Kyllä tässäkin valtio yrittää saada ihmiset vähäpäästöisempiin autoihin.

– Työllisyyden kannalta ei ole kuitenkaan hyvä, että kymmenet tuhannet hakevat autonsa vuosittain Saksasta.

Autoveron vaihteluväli levenee

Ympäristölle vähemmän haitallisten autojen hankkimista valtio aikoo edistää leventämällä autoveron vaihteluväliä 5 – 50 prosenttiin, kun se aiemmin on ollut 12,2 – 48,8 prosenttia.

Tero Kallio huomauttaa, että heidän myytäväksi tuomista malleista alle viisi prosenttia on alle 110 g/km hiilidioksidia päästäviä. Nämä ovat niitä, joiden autovero on keveimmästä päästä.

– Ensi vuonna maahantuojat varmasti yrittävät hakea näitä mahdollisimman vähäpäästöisiä autoja valikoimiinsa. Lainsäätäjä kokee ilmeisesti keksineensä ikiliikkujan, että aina kun käännetään porkkana-keppiruuvia pidemmälle, niin tulee uusia, vähäpäästöisempiä autoja.

– Tekniikka ei kuitenkaan etene niin nopeasti, vaikka se jatkuvasti kehittyykin. Kohta ei ole tarjolla tarpeeksi vähäpäästöisiä malleja, joihin valtio haluaa kuluttajan ohjata. Pakettiautojen kohdalla tilanne on jo nyt tämä.

Ajoneuvovero nousee sekin

Valtio suunnittelee keräävänsä ajoneuvoverolla ensi vuonna 770 miljoona euroa, kun tänä vuonna arvio on 706 miljoonaa euroa.

– Hallitusohjelmassa oli meidän mielestä oikea linjaus, että siirrytään hankinnan verotuksesta käytön verottamiseen, jotta saadaan autokanta uusiutumaan.

– Nyt käy niin, että kun kaikkia veroja nostetaan, niin me myydään todennäköisesti vähemmän autoja kuin tänä vuonna ja pitkänajan keskiarvojen alle mennään selvästi. Autokanta ei uusiudu.

– Tällä menolla saavutamme vuonna 2015 EU-tavoitteen eli 130 g/km -päästöt uusissa autoissa, mutta iso kuva eli koko liikenteen päästötason aleneminen jää toteutumatta ja menee tässä tapauksessa jopa huonompaan suuntaan.

Dieselin verotus nousee huomattavan paljon

Bensiinin verotus nousee ensi vuonna 2,33 senttiä litralta. Dieselin verotus nousee 10,55 senttiä litralta.

Moottoribensiinin verokertymään ennustetaan yli 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2011. Dieselillä valtio arvioi saavansa jopa 335 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Nousua vuosien 2011 ja 2012 välillä on yli 30 prosenttia.

– Polttoainevero on käytön verotuksen mekanismi. Ajotapa ja ajomäärä otetaan jo huomioon. Siinä on aina muistettava, että joukkoliikenne ja kuljetusala eivät juuri siedä kustannusten nousua. Polttonesteiden veronkorotukset vaikuttavat hyödykkeiden kuljettamiseen ja inflaatioon. Kuljetusalalle pitäisi miettiä omat kuviot ja veronpalautukset, vaatii Kallio.

Suomen tieverkosto rappeutuu

Perusväylänpidon määrärahoihin tehdään ensi vuonna 13,65 miljoonan euron tasokorotus. Tästä huolimatta määrärahojen ostovoima laskee, sillä bitumi ja muut tienrakennusaineet kallistuvat suhteessa enemmän.

Tienpidon nettomenot pienenevät talousarvioesityksen mukaan 540 miljoonasta eurosta 528 miljoonaan euroon.

Yksityisten teiden valtionavustus romahtaa 23 miljoonasta kahdeksaan miljoonaan euroon.

Teiden kunto heikkenee koko ajan. Vuonna 2010 huonossa tai erittäin huonossa kunnossa olleita päällystettyjä teitä oli 3403 kilometriä, kun vuonna 2011 niitä arvioidaan olevan 4000 kilometriä. Vuonna 2012 huonoja tai erittäin huonokuntoisia teitä on 4400 kilometriä.

Päällystettyjä teitä on Suomessa 51 000 kilometriä.

Huonokuntoisten sorateiden pituus pysyy ennallaan 3000 kilometrissä.

– Maantieliikenne busseja myöten on nyt häviäjän asemassa. Valtio priorisoi rautatiet sen edelle.

Tero Kalliolla riittää silti vielä uskoa.

– Uskon, että nyt otettiin yksi askel taakse, mutta huomenna kaksi askelta eteen. Autoverotuksen muutos käytön suuntaan aloitettiin jo vuonna 2008 uudistus ja uskon sen etenevän.

– Jos budjettiesitys olisi jäänyt hallitusohjelman henkeen, se olisi ollut ok. Toivottavasti tulevina vuosina on liikkumavaraa alentaa autoveroa.

Verotusta ei voi enää paljon kiristää

Valtio ei Kallion mukaan voi enää juurikaan kiristää autoilun verotusta ilman, että sen omat verotulot pienenevät.

– Jos ensi vuonna myydään 10 000 autoa vähemmän kuin valtio ennustaa, vähentää se autoverotuottoja 75 miljoonaa euroa ja arvonlisäverotuottojakin yli 40 miljoonaa euroa.

– Verotuottojen muutos menee pakkaselle, jos autoja myydään vähän yli 10 000 kappaletta vähemmän veronkorotuksen jälkeen.

– Kun vuoden alkuun nyt saatiin kolme kuukautta aikaa myydä vanhalla verolla, niin se tulee lisäämään alkuvuoden myyntimääriä selvästi.

– Ensi vuoden veronkorotus menee todennäköisesti nippanappa plussan puolelle, mutta aika lähellä plusmiinusnollaa ollaan. Ennustaminen näin aikaisessa vaiheessa on tietysti vaikeaa.