Attac-liikkeen perustaja kritisoi mediaa

Tiedotusvälineet eivät enää hoida perustehtäväänsä, uutisten välittämistä, hyvin. Tiedosta on tullut kauppatavaraa ja tiedon taso on laskenut. Viihdyttävyys, sensaatiot ja näyttävyys ovat nousseet kärkiasemaan uutisoinnissa. Nopean, reaaliaikaisen tiedon välittämisessä toimittajalla ei enää ole aikaa pohtia ja analysoida. Toimittajien arvo laskee. Näin arvioi ranskalainen professori Ignacio Ramonet, jonka suomeksi käännetty kirja Median Tyrannia julkistettiin tänään.

Ramonet on ranskalaisen Le Monden kuukausilehden Le Monde Diplomatiquen päätoimittaja ja yksi globalisaation haittavaikutuksia kritisoivan Attac-liikkeen perustajista.

Ramonetin mukaan tätä aikakautta leimaa kaksi tekijää, joilla on määräävä vaikutus uutisiin: tiedotusvälineiden taipumus jäljitellä toisiaan ja vetoaminen tunteisiin. Toistensa jäljittely on kuin kuume, joka äkillisesti iskee kaikenlaisiin tiedotuvälineisiin: se puskee niitä eteenpäin valtavalla kiireellä ja pakottaa raportoimaan mistä tapahtumasta tahansa siksi, että muut tiedotusvälineet tekevät niin.

-Mitä enemmän tiedotusvälineet puhuvat jostakin asiasta, sitä enemmän ne kollektiivisesti ovat vakuuttuneita siitä, että tuo aihe on korvaamattoman tärkeä, Ramonet kirjoittaa.

Televisiolla on Ramonetin mukaan iso vaikutus uutisoinnin luonteen muuttumiseen. Televisio korostaa suoria lähetyksiä ja Ramonetin mukaan televisiossa näytetään uskovan, että asioiden näyttäminen ruudulla on sama kuin saada ihmiset ymmärtämään mistä on kyse.

-Tiedotusvälineet tinkivät analysointiin ja miettimiseen käytettävästä ajasta suoran lähetyksen ideologian hyväksi. Sensaatiot saavat etusijan, toimittaja reagoi kylmiltään ja vaistonvaraisesti, Ramonet toteaa.

Toimittajista monitoimijoita

Professori käsittelee kirjassaan paljon toimittajan työn luonteen ja arvon muuttumista. Toimittajista on isoissa uutistaloissa tullut median monitoimimiehiä. Sama henkilö toimii sekä printtimedian, sähköisen ja verkkomedian parissa. Tällainen toiminta on tehokasta ja taloudellisesti tuottavaa, mutta se on pois siitä ajasta, jonka toimittajat ennen käyttivät tutkimukseen.

-Kysymys vastuusta ja eettisyydestä on nykyisin toimittajien suurin huolenaihe, sillä tiedonvälityksen teollistuminen pilkkoo heidän toimintansa osiin ja vaatii välitöntä kannattavuutta.

Ramonet ottaa esiin, kuinka radio ja televisio ovat pyytäneet ketä tahansa uutistapahtumien keskellä tai lähellä olevaa raportoimaan tilanteesta. Näin kansa sulautetaan mediaan ja toimittajan työn arvo laskee.

-Toimittajalta vaaditaan niin vähän, että kuka tahansa voi olla toimittaja, kirjoittaa professori.

Mediataloja johtavat liikemiehet

Ramonet käsittelee myös alan keskittymistä isoiksi ryhmittymiksi ja kaupallistumista. Yhä useammin tiedotusvälineiden johtoon valitut henkilöt tulevat suoraan yritysmaailmasta eivätkä enää journalistien joukosta.

-Heidän on vaikeampi vaistota tiedonvälityksen uskottavuuteen liittyviä kysymyksiä, heidän silmissään uutisbisnes on ennen kaikkea keino tehdä voittoa, Ramonet kirjoittaa.

Kun tiedosta on tullut kauppatavaraa, mediakentän rakenne on Ramonetin mukaan muuttunut. Ennen tiedotusvälineet yrittivät antaa tietoa katsojille ja lukijoille, nyt ne tuottavat tietoa ilmaiseksi myydäkseen katsojia ilmoittajille.

Kirjan mukaan sanomalehdet ovat paljolti omineet sähköisen median tapoja: uutisten on oltava kevyitä, nopeita ja viihdyttäviä.

-Paradoksaalista kyllä, sanomalehdet ovat yksinkertaistaneet kielenkäyttöään juuri samaan aikaan kun kylmän sodan päättyminen ja talouden globalisaatio ovat muuttaneet maailmaa huomattavasti aiempaa monimutkaisemmaksi.

Kriittinen lukija

Tiedotusvälineitä on kutsuttu neljänneksi valtiomahdiksi, jonka kansalaisvelvollisuus olisi arvioida ja punnita kolmen muun valtiomahdin - lakia säätävän, toimeenpanevan ja oikeuslaitoksen - toimintaa. Kun media on Ramonetin mukaan erkaantunut perinteisestä tehtävästään, hän kyseenalaistaa myös median roolin neljäntenä valtiomahtina. Hänen mielestään nyt on aiheellista kysyä, kuka suojelee meitä neljänneltä valtiomahdilta.

-Kriittisyys suojelee medialta, on hänen vastauksensa.

Ramonetin mukaan yllä olevat media- ja toimittajakentän muutokset ovat johtaneet yhteiskuntaan, jossa on kahden tasoa tietoa; keskikertaista tietoa ilmaiseksi ja laatutietoa korkeaan hintaan. Rahalla eliitti ostaa itselleen asianmukaista taloudellista ja tieteellistä tietoa.

(MTV3-STT)