Asuntotuotannon määrärahat pysyvät ennallaan

Ensi vuoden alusta aravalainoihin, korkotukilainoihin ja asumisoikeusasuntoihin ohjataan 4,9 miljardia markkaa. Tämänvuotiseen tapaan loput summasta pannaan jäihin ja jaetaan myöhemmin, yksi miljardi alkuvuodesta ja toinen miljardi loppuvuodesta.

Tälle vuodelle valtion tukemaan asuntotuotantoon varattiin 7,5 miljardia markkaa. Siitä lykättiin 1,5 miljardia päätettäväksi myöhemmin. Yksi miljardi pantiin liikkeelle alkuvuodesta, mutta loppujen 500 miljoonan markan kohtalo ratkeaa vasta elokuussa. Mönkäre uskoi rahan tulevan korkotukituotantoon suunnitelmien mukaisesti. Mönkäre arvioi, että määrärahat riittävät ensi vuonna lähes yhtä monen asunnon rakentamiseen kuin tänä vuonna rakennetaan valtion tuella eli noin 12000 asuntoon.

Peruskorjausavustuksilla saadaan Mönkäreen mukaan rahoitetuksi vanhusten, vammaisten ja veteraanien asuntojen korjaamista ja hissien rakentamista. Asunto-osakeyhtiöille korjausavustuksia ei myönnetty enää tänäkään vuonna.
Valtion budjettilukuihin asuntomäärärahat eivät vaikuta, vaan valtion asuntorahasto hankkii varat arvopaperistamalla. Rahat eivät siten nosta valtionvelan määrää.

Kasvukeskuksiin lisää asuntoja

Asuntomäärärahat painottuvat käytännössä kasvukeskuksiin. Peruskorjaus painottuisi muualle.
-Asuntorahastossa on kuntien hakemuksia sisällä ja nehän hyväksytään sitä mukaa kuin hintaneuvotteluissa päästään sopimukseen. Tarjouspyynnöt ovat olleet liian korkeita erityisesti korkotukituotannossa, Mönkäre sanoi.

Mönkäreen mielestä asuntorahoitus toimii nyt niin, ettei se synnytä inflaatiopaineita. Suurempia paineita syntyisi, jos asuntoja ei rakennettaisi riittävästi. Asuntotuotannon toivotaan auttavan myös apuna työvoimakapeikkojen purkamisessa.