Asuntopula ajaa monet kavereiden nurkkiin

Erityisasiantuntija Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä kertoo, että kyse on muun muassa opiskelijoista tai töiden perässä muuttaneista nuorista. Osa on myös saattanut tulla häädetyksi vanhasta asunnostaan. Ongelmana on kuitenkin nimenomaan asunnon saaminen, eikä vaikkapa puutteellinen elämänhallinta tai päihteiden käyttö.

- Tämä ryhmä on aivan selvästi kasvussa. Sitä ei yhtään auta tilanne, että nuorten työttömyys on niin nopeassa kasvussa, mikä tarkoittaa tietysti toimeentulovaikeuksien kasvua, Fredriksson jatkaa.

Keskeisin syy asuntopulaan ovat Fredrikssonin mukaan kuitenkin useamman vuoden laiminlyönnit vuokra-asuntojen uustuotannossa, mikä näkyy kaupunkien pitkinä vuokrajonoina.

Ongelma on havaittu myös Vailla vakinaista asuntoa -yhdistyksessä. Toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen kertoo, että heille on tullut paljon yhteydenottoja huolestuneilta nuorilta. Monissa tapauksissa ovat ensin menneet luottotiedot, mikä hankaloittaa vuokra-asunnon saantia. Pulmat koskevat etenkin 20-35-vuotiaita.

- Tämä on sellainen joukko, joka elelee milloin missäkin. Jossain kavereiden luona, välillä vanhempien luona, välillä ehkä on jossain ulkomailla pieniä hetkiä ja tulevat takaisin tänne, Lehtonen selittää.

Toiminnanjohtaja nostaa syyksi pätkätyöttömyyden tuomat epävarmat ansiot. Esimerkiksi työttömyyspäivärahasta on vaikea säästää takuuvuokria.

Jako kolmeen ryhmään

Vuosi sitten Suomessa laskettiin olevan noin 8 000 yksinelävää asunnotonta. Ympäristöministeriön Fredriksson kertoo, että noin kolmasosalla on kyse pelkästä asunnon puutteesta.

Pitkäaikaisasunnottomia on runsaat 3 000. Kodin puutteen lisäksi he kärsivät usein erityyppisistä sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista.

Ääriryhmien väliin jää noin parituhatta ihmistä, jotka Fredrikssonin mukaan ovat kevyemmän tuen tarpeessa. Väliryhmään kuuluvilla voi olla esimerkiksi masennus- tai juomiskausia, ja he voivat kärsiä velkakierteestä.

- Nämä ihmiset ovat vielä kiinni omassa arjessaan. He eivät siis vielä ole vakavasti monisairaita, kuten tämä pitkäaikaisasunnottomien ryhmä.

Kevyt tuki on tuttua ainakin tuetusta nuorisoasumisesta. Se tähtää yleensä arjen hallintaan. Tavoitteena on, että omat asiat saadaan hoidettua ja vuokra maksetuksi ajallaan, jotta asunto pysyisi.

Huolena on, että toimeentulon ja perusturvan heikkeneminen lisää syrjäytymisriskiä.

Pitkäaikaisasunnottomuus vähenee

Tukiasuntojen valmistuminen on kääntänyt pitkäaikaisasunnottomuuden hitaaseen laskuun. Tällä hetkellä on tehty rahoituspäätös noin 1 200 asunnolle kymmenessä kaupungissa.

Lisärahaa on vielä luvassa, koska kaikki hankkeet eivät toteudu esimerkiksi ympäristön vastustuksen tai kaavamääräysten vuoksi.

Asuntoloiden sijaan tukiasunnot tähtäävät pysyvään asumiseen ja niihin tehdään vuokrasopimukset. Yksiköihin tulee yksittäisiä huoneita, jotka on varusteltu omilla vessoilla ja keittokomerolla.

- Tämä on valtavan iso muutos, koska meillä on vielä 700-800 tämmöisiä täysin jo historiaan kuuluvia asuntolapaikkoja, ja me haluamme niistä eroon, Fredriksson sanoo.

(MTV3 - STT)