Asuntomarkkinat vuonna 2003: hinnat nousevat?

Suomessa tehtiin viime vuonna arviolta noin 135 000 asunto- ja kiinteistökauppaa. Se oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna, vaikka asuntolainoja myönnettiin ennätysmäärä. Eron selittää asiakkaiden tietoisuuden lisääntyminen: pankkeja kilpailutetaan entistä helpommin ja vaihdetaan herkemmin. Asuntokauppojen aiheuttamien uusien lainojen määrä on huomattavasti pienempi.

Asuntomarkkinat 2003-seminaarissa todettiin yksimielisesti, että markkinoiden lähes räjähdysmäiseen kasvuun oli viime vuonna yksi syy ylitse muiden: asuntolainojen korkotaso ei ole koskaan aikaisemmin ollut näin alhaisella tasolla. Lainaa uskalletaan ottaa koska tiedetään, että asumiskustannukset tulevat pysymään kohtuullisella tasolla. Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Paavo Aunola luetteli myös muita syitä:

"Maan sisäinen muuttoliike ja kaupungistuminen jatkuvat edelleen voimakkaina. Suomalaiset vaurastuvat, joten on yhä enemmän mahdollisuuksia parantaa omia asumisoloja. Neljäntenä asuntomarkkinoiden moottorina on kuluttajien luottamus oman taloutensa kehitykseen."

Ylivelkaantumisen pelkoa ei näyttäisi olevan. Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha huomautti, että suomalaisten velkaantumisaste on melko pieni verrattuna muihin maihin. Yksi erityispiirre suomalaisen asuntolainassa kuitenkin pistää Inhan silmään:

"Suomalaiset ottavat edelleenkin turhan lyhyitä asuntolainoja ja sen seurauksena panevat itsensä ja perheensä turhan tiukalle asumisuran alkuvaiheessa. Yhtä hyvin asumiskustannusta voisi jaksottaa vähän pitemmällä lainalla ja hankkia saman tien perheelle kunnon asunto."

Hintojen nousu pysähtyi loppuvuodesta. Toimeliaisuus asuntomarkkinoilla ei ole kuitenkaan vähentynyt tammikuussa. Inha ounastelee tämä johtuvan siitä, että asiakkaat ovat tulleet entistä valikoivammiksi ja tuntevat markkinat paljon entistä paremmin:

"He katsovat asioita myös järjellä eivätkä maksa ihan mitä pyydetään."

Aunola ennakoi vuodesta 2003 vilkasta asuntomarkkinavuotta. Entä hintakehitys?

"Asuntojen hinnat tulevat olemaan vuoden loppupuolella hieman korkeammalla tasolla kuin tällä hetkellä."

Varovaista hintojen nousua odottivat myös monet muut Asuntomarkkinat 2003 -huippuseminaariin osallistuneet asuntomarkkinoiden asiantuntijat. Toisaalta he olivat varsin yksimielisiä siitä, että asuntomarkkinat ovat yhä selvemmin eriytyneet alueellisesti: pääkaupunkiseutu elää aivan omaa elämäänsä; myös muissa kasvukeskuksissa asuntojen hinnoissa on jatkuvaa nousupainetta. Sitten on iso joukko kuntia, joissa hinnat ovat varsin vakaita.

On kuitenkin muistettava myös se tosiasia, että Suomessa on reilusti toista sataa kuntaa, joissa asuntojen hinnat ovat jo pidempään olleet laskussa. Tilastolliset keskihinnat antavatkin kovin puutteellisen kuvan todellisesta asuntomarkkinatilanteesta.

Suurin yhteinen huolenaihe asuntomarkkinoilla on taloudellisen kasvun tukahtuminen, mikä horjuttaisi myös kuluttajien taloudellista tasapainoa. Aunola:

"Jos työttömyys nopeasti pahenisi, tai jos korkotaso nopeasti nousisi... se näkyisi varmasti asuntomarkkinoilla. Kysyntä vähenisi ja silloin hinnatkin saattaisivat kääntyä laskuun."

Epävarmaan tilanteeseen voi jokainen asuntovelallinen varautua vaikkapa Inhan neuvomalla tavalla:

"Asuntolainariskiä voisi vähentää. Se tapahtuu siten, että esimerkiksi puolet asuntolainasta otetaankin kiinteäkorkoisena. Korkotaso on nyt niin alhaalla - ja se voi vielä laskeakin - että on järkevää varautua myös sen nousemiseen. Kun talous joskus lähtee uuteen vauhtiin, myös korot lähtevät nousuun."

Lue myös:

    Uusimmat