Asuntolainojen lainakatto laski kuun vaihteessa 90 prosentista 85:een. Uudistuksella pyritään hillitsemään suomalaisten velkaantumista. Ekonomistien mielestä uudistuksen vaikutukset jäävät vähäisiksi.
Lainakaton laskeminen tarkoittaa sitä, että asunnon ostajalla on oltava nykyistä enemmän omaa rahaa tai vakuuksia asunnon hankintaan. Ensiasunnon ostajien lainakatto pysyy kuitenkin vanhassa 95 prosentissa.
Asuntolainojen kasvuvauhti hidasta
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo, että Finanssivalvonnan huoli kotitalouksen velkaantumisesta on ymmärrettävä. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että lainakaton laskeminen ei ole oikea tapa hillitä velkaantumista.
– Tavallisiin asunnonostajiin iskevä lainakaton kiristys ei oikein osu maaliin. Tällä hetkellä tavalliset asuntolainat eivät kasva juuri ollenkaan tai niiden kasvuvauhti on hitainta sitten 90-luvun laman. Näissä oloissa kiristäminen on ehkä hieman kyseenalaista.
Brotherus sanoo, että viranomaisten keinovalikoima velkaantumisen hillitsemiseksi on rajallinen.
– Viranomaisilla ei ole keinoja puuttua sinne, missä näitä ylilyöntejä ehkä tapahtuu. Tilanne on vähän sellainen, että vasen käsi tekee jotain väärää mutta oikeaa pystytään vain rankaisemaan, Brotherus sanoo.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen on samaa mieltä.
– Viranomaisille on annettu keino eli lainakaton kiristäminen, joka on käytännössä ainoita keinoja. Totta kai käyttävät sitä. Ennemmin pitäisi katsoa ehkä taloyhtiölainoihin, koska siellä on nopein kasvuvauhti. Vaikutukset tästä asuntolainakaton kiristämisestä jäävät kuitenkin todennäköisesti maltillisiksi, Kärkkäinen sanoo.
Taloyhtiölainat ja kulutusluotot suurempi ongelma
Brotherus sanoo, että muutos ei ole saanut asuntolainan ottajia varovaisemmiksi.
– Kuun vaihteessa, kun muutos tapahtui, olemme katsoneet hyvin tarkkaan, ovatko asuntolainahakemukset vähentyneet. Mitään tällaista ei näy. Hypossa asuntolainahakemukset ovat kasvaneet heinäkuun alussa verrattuna viime vuoteen. Tämä ei aja asuntomarkkinoita ahdinkoon tai tuhoon.
Brotheruksen mukaan suurempiin ongelmiin kuuluu taloyhtiölainojen lisäksi vakuudettomien kulutusluottojen kasvu.
– Nyt nousukauden oloissa maksuhäiriöiden määrä on ennätyksellinen ja se on oikeasti iso ongelma tavalliselle kotitaloudelle ja yksityiselle ihmiselle. Ei saa asuntoa, kun luottotiedot ovat menneet ja eikä välttämättä saa luottokorttiakaan. Se kyllä iskee kovasti.