Asuntoja nousee entistä enemmän

Rakennustyömaa Espoossa 9. joulukuuta 2008. LEHTIKUVA
MTV3

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Voimakkaasti kasvaneen asuntotuotannon ennustetaan vetävän rakentamisen selvään kasvuun jo tänä vuonna. Rakentamisen määrä nousee Rakennusteollisuuden yhteisjärjestön mukaan kaksi prosenttia suuremmaksi kuin viime vuonna, jolloin tuotanto romahti taantuman takia.

    Ensi vuonna laskee taas

    Toimitusjohtaja Tarmo Pipatin mukaan tänä vuonna käynnistetään kolmannes enemmän uusia

    asuntoprojekteja kuin viime vuona. Aloitusten määrä nousee 31 000 asuntoon.

    Ensi vuonna aloitukset supistuvat 500 asunnolla julkisesti tuetun tuotannon laskiessa.

    Talonrakentamisen määrä kasvaa reippaasti sekä tänä että ensi vuonna. Toimitilarakentamisessa pohja on jo saavutettu, mutta maa- ja vesirakentaminen supistuu yhä noin prosentin molempina vuosina.

    - Asuntorakentamisen huomattavaa kasvua vauhdittavat alhainen korkotaso ja kuluttajien luottamus. Koko rakennustuotannon arvo nousee lähemmäs 30 miljardiin euroon, kun se viime vuonna oli 25,8 miljardia euroa, toteaa Pipatti. Korjausrakentaminen kasvoi elvytystoimien tukemana yli taantuman.

    Hintapaineet vahvistuneet

    Rakentamisen hinta- ja kustannustaso on suhdannekatsauksen mukaan kääntynyt jälleen nousuun. Tuotantopanosten hintojen nousuvauhti oli syyskuussa jo 3,6 prosenttia. Urakkahinnat ovat laskeneet ja vanhojen asuntojen hintojen nousu jatkunut.

    Asuntomarkkinat ovat rakennusteollisuuden mukaan tällä hetkellä suhteellisen tasapainoiset. Myymättömien uusien asuntojen määrä on liiton kyselyn mukaan 655 asuntoa, kokonaisuudessaan todennäköisesti alle tuhat asuntoa.

    - Asuntojen hintapiikissä on ollut kyse ennen muuta vanhoista asunnoista. Uusien asuntojen hintakehitys on ollut hyvin maltillista, Pipatti arvio.

    Asuntokaupasta uusien asuntojen osuus on noin kymmenen prosenttia.

    Uusien ja vanhojen asuntojen hintasuhde on rakennusteollisuuden mukaan pysynyt varsin vakaana. Hintaero on karkeasti noin 25 prosenttia. Se selittyy ennen muuta vanhojen asuntojen korjaustarpeella.

    Asuntojen hintakuplasta ei Suomessa voi RT:n mukaan puhua. Suomi oli Saksan ohella yksi niistä harvoista maista, joissa hintakuplaa ei 2000-luvulla ollut, sanoi RT:n pääekonomisti Bo Salmen.

    (MTV3-STT)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •