Asunnottomuus kasvussa

Suomessa on edelleen pystytty välttämään Euroopassa yleisesti tuttu tilanne: yksinhuoltaja lapsineen vailla asuntoa. Tällaisissa tapauksissa asunto löytyy Suomessa varsin nopeasti, kertoo Y-Säätiön toiminnanjohtaja Hannu Puttonen. Asunnottomuuteen johtavat monet syyt: avioerot, työttömyys, päihdeongelmat, mielenterveysongelmat. Asunnottomia majailee paitsi asuntoloissa ja erilaisissa hoitopaikoissa, myös ulkona, kellareissa, vinteissä. Oma lukunsa ovat vielä tilastoissa näkymättömät piiloasunnottomat. Erityisesti naisten ja nuorten asunnottomuus on monesti piilevää: he majailevat tuttujen ja sukulaisten nurkissa.

Uusi ryhmä piiloasunnottomien joukossa ovat inkeriläiset paluumuuttajat. Suomi-Inkeri-seuran puheenjohtaja Inkeri Räisänen mainitsee esimerkin paluumuuttajien tukalasta asuntotilanteesta: Helsingin Vesalassa sijaitsevassa 56 neliön vuokrakaksiossa asuu neljä perhettä.

Tahtoa ja rahaa puuttuu

Asuntoa vailla olevien asioita puitiin tänään Asunnottomien päivänä eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa. Päivän järjestelyissä olivat mukana mm. Asukasliitto, Y-Säätiö, Nuorisoasuntoliitto, Vailla vakinaista asuntoa ry. ja Suomi-Inkeri-seura.

Päivän valmistelutyöryhmä vaatii viranomaisilta ripeitä toimia ja valtion budjettiin lisää rahaa asuntopulan lievittämiseksi. Asukasliiton järjestösihteeri Risto Pere sanoo, että parannusesityksistä ei ole pulaa. Pulma on siinä, että esityksiä ei panna täytäntöön.

Pere on huolissaan myös ensi vuoden budjettiin kaavaillun valtion tuen määrästä: rahat uhkaavat supistua ensi vuonna vähintään neljä miljardia markkaa viimevuotisesta. Asunnoissa tämä merkitsisi noin 10 000:n vähennystä vuonna 1997 aloitettuun rakentamiseen verrattuna. Tuolloin alkoi noin 23 000 uuden asunnon rakentaminen. Asukasjärjestöissä on laskettu, että vuosittain pitäisi valmistua noin 30 000 asuntoa, jotta pulaa pystyttäisiin lieventämään.
(STT)