Asunnottomien lapsiperheiden määrä nousee

– On hälyttävää ja yhteiskunnan häpeätahra, että ilman asuntoa olevien lapsiperheiden määrä kasvaa, suomii Sininauhasäätiön toiminnanjohtaja Satu Taiveaho.

Perheitä suistaa kodittomiksi etenkin talouslaman kiihdyttämä velkaantuminen.

– Velkaantuminen on ajamassa talousahdinkoon yhä uusia kansanryhmiä, varoittaa Asunnottomien yö -kansalaisliike tiedotteessaan.

Asunnottomien yötä vietetään parhaillaan useilla paikkakunnilla.

Liike tähdentää samalla, että oikeus asumiseen jää Suomessa juridisesti hätämajoituksen tasolle.

– Tämä oikeus ei velvoita julkista valtaa mihinkään. Kun sitovampaa velvoitetta ei ole, kunnat voivat taloustilanteen vaikeutuessa tyytyä järjestämään ainoastaan hätämajoitusta.

Suomessa on tällä haavaa noin 350 asunnotonta perhettä, joista yli puolet elää Helsingissä. Kaikkiaan maassamme arvioidaan olevan vailla asuntoa noin 7 400 ihmistä.

Olemmeko mallimaa?

Suomea on esitelty maailmalla asunnottomuuden poistamisen mallimaana.

– Viralliset tilastot kuitenkin vähän valehtelevat ainakin nuorten asunnottomuudesta. Väitämme, että nuoria ilman kotia on 2-3 kertaa enemmän kuin on tilastoitu. Nuorten asunnottomuus on sekin nähdäksemme kasvussa, linjaa Nuorisoasuntoliiton pääsihteeri Olli Joensuu.

Perheiden ja nuorten pulmista huolimatta suurin osa maamme asunnottomista löytyy muista ihmisryhmistä. He ovat ikääntyneitä tai keski-ikäisiä, yksin eläviä miehiä, joista suurella osalla on päihdeongelmia.

Tämä ryhmä on myös kaikkein vaikeinta luotsata takaisin katon alle.

– Linjauksena on viime aikoina ollut, että pyritään kohti pieniä, kodinomaisia asumisyksikköjä. Se on ainoa oikea suunta, vaikka samalla on taattava raskaampaa tukea tarvitsevien palvelut, sanoo Satu Taiveaho.

Toisin kuin maallikko voisi luulla, asunnon tarjoaminen pitkään asunnottomana olleelle tulee yhteiskunnalle edulliseksi. Vuositasolla säästö voi olla jopa 15 000 euroa asunnotonta kohden, kun vaihtoehtona on sairaala, päihdelaitos tai vankila.

(MTV3 - STT)