Asiantuntijoiden arvio Taloussanomissa: Yleislakko olisi täydellinen katastrofi

Hallituksen pari päivää sitten esittelemät leikkaukset työelämään ovat edelleen kuuma puheenaihe. Ay-pomot jo joutuneet toppuuttelemaan puheita esiin nousseita puheita yleislakosta.

Taloussanomat haastatteli kahta asiantuntijaa. Molempien mielestä yleislakko olisi nyt pahempi isku Suomelle kuin se oli vuonna 1956.

Nordean pääekonomistin Aki Kangasharju sanoo, että Suomen talous on nykyään huomattavasti avoimempi ja herkempi mahdollisten lakkojen aiheuttamille häiriöille kuin vuonna 1956.

Lähes kuusikymmentä vuotta sitten sodanjälkeistä Suomea ravisteli yleislakko, kun työnantajat eivät suostuneet SAK:n jäsenten vaatimaan 12 silloisen markan korotukseen tuntipalkkoihin.

Julkinen liikenne pysähtyi, sanomalehdet eivät ilmestyneet, bensiinin jakelussa esiintyi häiriöitä ja armeija asetettiin valmiustilaan.


SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm sanoo Taloussanomissa, että yritykset ovat aiempaa verkostoituneempia, ja esimerkiksi toimitusvarmuus ovat tärkeitä kilpailuvaltteja. Lakko vaikuttaisi tähän tuhoisasti.

Maa voisi pysähtyä

Kangasharjun mukaan suurin haitta yleislakosta tulisi nykyään hauraan viennin hartioille. Posti ja liikenne olisivat myös sekaisin.

– Auto- ja kuljetusalan työntekijöiden liitto AKT saattaisi jumittaa vientiteollisuutta pysäyttämällä satamatyöt. Jos muitakin tulisi mukaan, koko Suomi voisi pysähtyä, Kangasharju sanoo lehdessä.

Bergholm arvioi, että noin hallituksen toimet koskettavat niin montaa ihmistä, että joukkovoimaa lakkoon voisi olla. Kolmen suurimman liiton jäsenmäärä on yhteensä pari miljoonaa.

Tutkija kuitenkin arvele, että pelkkä someraivo ei saa ammattiyhdistysliikettä toimiin.


Lue myös:

    Uusimmat